Tampereesta mallia muillekin

Tampereen raitiotiehanke on suunnittelijan unelma. Nyt tehdään historiaa, luodaan jotain ihan uutta ja edistetään kaupungistumista. Allianssimalli on tuonut mukanaan antoisaa yhteistyötä ja toivottua tekemisen meininkiä.

Lasten suunnittelemia ratikkavaunuja taannoisessa ratikkanäyttelyssä. Kuva: Hanna Leppänen, Tampereen kaupunki.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2016 raitiotien ensimmäisen osan rakentamisesta, mikä sisältää 15 kilometriä kaksiraiteista linjaraidetta Hervannasta keskustaan ja keskussairaalaan sekä varikon Hervantaan. Rakentaminen alkaa vuoden 2017 aikana, ja liikenteen olisi määrä käynnistyä vuonna 2021. Miltä nyt tuntuu?

– Voi olla, ettemme ole vielä täysin tajunneet, mitä on tapahtunut. Suunnitelmia on tehty todella intensiivisesti kesästä 2015, ja nyt päästään toteutukseen. On upeaa olla kehittämässä omaa kotikaupunkia, hankkeen infrasuunnittelusta vastaava Tuomo Passi VR Trackiltä sanoo.

– Kyllä tässä historiaa ja uutta standardia kirjoitetaan Suomen raitiotielle sekä nostetaan Tampereen joukkoliikennettä uudelle aikakaudelle. Projekti on insinöörin unelma ja hankkeena erittäin mukaansatempaava, teknisiä ratkaisuja suunnitteleva Mikko Korpela toteaa.

Katu- ja raitiotiesuunnittelua tekevä Mika Kaukoranta on samoilla linjoilla.

– Tämä on hieno, huikea ja haasteellinen kokemus niin kaupungin joukkoliikenteen kehittämisen kuin uuden oppimisen ja oman kehittymisen kannalta monelta kantilta katsottuna.

Tampere näyttää mallia

Tampereen hankkeesta on povattu lähtölaukausta raitiotien renessanssille myös Suomessa. Havainnekuva Itsenäisyydenkadulta. Kuva: Raitiotieallianssi/Viasys VDC.
Tampereen hankkeesta on povattu lähtölaukausta raitiotien renessanssille myös Suomessa. Havainnekuva Itsenäisyydenkadulta. Kuva: Raitiotieallianssi/Viasys VDC.

Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta löytyy hyviä kokemuksia kaupunkiliikenteen kehittämisestä raitiotie etunenässä. Tampereen hankkeesta on povattu lähtölaukausta raitiotien renessanssille myös Suomessa.

Suunnittelijat ovat yhtä mieltä siitä, että raitiotieliikenne mahdollistaa kaupunkirakenteen kehittymisen ja eheyttämisen. Maankäytöllisesti ja kestävän kehityksen kannalta raitiotieliikenteellä on niin ikään suuri merkitys.

Passi arvelee, että hankkeen merkittävyys näyttäytyy lopullisesti vasta sitten, kun raitiotie alkaa kulkea kadulla. Tällä hetkellä fokus on siinä, että saadaan suunnitelmat valmiiksi ja varsinainen rakentaminen pääsee alkuun.

– Tulevia raitiotieprojekteja ajatellen Tampere on se referenssi, josta otetaan jatkossa mallia, Korpela tiivistää.

Vanhoilta urilta uuteen ajatteluun

Raideliikenteen suunnittelu keskelle kaupunkia ja monimuotoisen liikenteen joukkoon tuo haasteita. Suunnittelu poikkeaa esimerkiksi rautatiesuunnittelusta Korpelan mielestä yleisesti ottaen täysin.

Vanhojen ajatusten ravistelu on luonut hyvän ilmapiirin uuden luomiselle.

– Jos oikein karrikoidaan, niin rautateiden kanssa ainoa yhteinen asia on kisko, jota pitkin teräspyörä pyörii. Vanhojen ajatusten ravistelu on luonut hyvän ilmapiirin uuden luomiselle.

Raitiotie on Tampereella uusi liikennemuoto, joten sen tulee sulautua toimivaksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi muiden liikennemuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen kanssa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ja uuden suunnittelussa on otettava huomioon tuhansia yksittäisiä asioita.

Jo hankkeen yhteensovittaminen olemassa olevaan infraan on oma lukunsa. Yksi suurimmista työvaiheista on nykyisen kunnallistekniikan siirtäminen raitiotien alta. Lisäksi raitiotien tasauksen on noudatettava mahdollisimman hyvin kadun tasausta. Huomioon on otettava myös tekniset järjestelmät kuten sähkörata, sähkönsyöttö ja turvalaitteet sekä tarvittavan tekniikan mahduttaminen suhteellisen rajatulle alueelle.

Vapauksia ja velvollisuuksia

Hankkeen yleissuunnitelma sanelee raamit, mutta jättää suunnittelijoille myös paljon vapauksia, kunhan niistä sovitaan yhdessä.

Yhteisenä tavoitteena on paremman ja turvallisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen. Vapaus näkyy uusina ideoina ja innovaatioina.

– Toimimme kustannusraamien puitteissa, mutta vapausasteitakin löytyy. Silti on aina muistettava, että yhteisenä tavoitteena on paremman ja turvallisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen. Vapaus näkyy uusina ideoina ja innovaatioina, Kaukoranta miettii.

Muutokset ovat Passin mukaan väistämättömiä.

– Rakentamissuunnitteluvaiheessa jokainen katu on muuttunut jollain lailla asioiden tarkentuessa, niin raitiotien linjaukset, katujen kaistatarpeet ja liittymät kuin raitiotien pysäkkipaikat.

Korpela sanoo, että suunnittelijoilla on vapaus, mutta myös velvollisuus kyseenalaistaa ja innovoida.

– Kaikki ratkaisut tulee miettiä aina tavoitteiden kautta. Teknisesti ratkaisujen laatu on vain osa kokonaisuutta, kun mukaan otetaan kaupunkikuva ja arvoa rahalle -ajattelu.

Oikeita asioita yhdessä sopien

Mikko Korpelan, Tuomo Passin ja Mika Kaukorannan mielestä parasta Tampereen raitiotiehankkeessa on yhdessä tekemisen meininki ja jatkuva kehittyminen. Kuva: Juhana Majalahti.
Mikko Korpelan, Tuomo Passin ja Mika Kaukorannan mielestä parasta Tampereen raitiotiehankkeessa on yhdessä tekemisen meininki ja jatkuva kehittyminen. Kuva: Juhana Majalahti.

Raitiotiehanketta toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin tilaaman palvelun tuottajina ovat VR Track, Pöyry ja YIT. Mallin mukaisesti tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat tiiviisti yhdessä. Suunnittelijoille allianssi on osoittautunut mieluisaksi.

Perinteisiin projekteihin verrattuna suurin ero on suunnittelijoiden näkökulmasta siinä, että yksin toimistossa työskentelyn sijaan työ tehdään pääsääntöisesti kokouksissa ja työpajoissa, joissa etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja yhteisen hyvän puolesta.

Työskentely hankkeen Big Roomissa on osoittautunut yhdeksi suurimmista allianssin eduista. Parasta on juuri yhdessä tekemisen meininki sekä ajatus siitä, että kaikella on aina tekijänsä, kun työt pilkotaan yhdessä ja tehtävät vastuutetaan.

Jatkoa ajatellen suunnittelijat poimisivat mukaansa myös toiminnan jatkuvan kehittämisen, kokouskäytäntöjen toimivuuden, yhteistyöhön perustuvan tarkoituksenmukaisuuden kokemuksen sekä parhaaseen lopputulokseen pyrkimisen käytettävissä olevien eurojen raameissa.

Millä mennään Tampereella?

Jos Helsingissä raitiovaunu on spåra ja Tampereella bussi on nysse, niin milläköhän nimellä uutta menopeliä aletaan ”moro nääs” -kaupungissa kutsua?

– Ratikka se on tällä hetkellä, mutta tuskin tässä kansanäänestystä tarvitaan. Aika näyttää, miten ratikka tamperelaisten suussa alkaa muotoutua, Kaukoranta hymyilee.

Teksti: Kuvat:

Hanna Leppänen (Tampereen kaupunki) ja Juhana Majalahti. Havainnekuva Raitiotieallianssi/Viasys VDC

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa tämä