Parhaat puolet esiin

Liikenneviraston ja VR Trackin muodostama allianssi toteutti Äänekosken biotuotetehtaan ratahankkeen päivälleen aikataulussa. Onko allianssimalli ratkaisu rakennusalan matalaan tuottavuuteen sekä loputtomilta tuntuviin aikataulun ja budjetin ylityksiin?

Kuva: Joonas Hytönen.

Me kumpikin voitamme tai me kumpikin häviämme yhdessä. Kummallakin on roolinsa mukaiset oikeudet ja vastuut. Kuuntelemme tarkkaan toisiamme ja kunnioitamme toistemme mielipiteitä. Me emme syyttele toisiamme. Toimimme avoimesti ja rehellisesti. Annamme tunnustusta onnistumisistamme.

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksien ratahankkeen allianssisopimus ei ole ihan sitä mitä perinteiseltä valtion viranomaisen ja rakennusliikkeen väliseltä laajalta sopimukselta odottaisi. Allianssin peruskirja muistuttaa enemmän kunnioittavan parisuhteen ohjelistaa kuin 90 miljoonan euron infrahankesopimusta. Sopimuksen pituuskaan ei päätä huimaa – kaikki tarpeellinen on sovittu 33 sivulla tekstiä.

Loppujen lopuksi tilaaja tarvitsee tien, rautatien tai sillan. Siitä, miten kohde tulee valmiiksi, voidaan harvoin – jos koskaan – sopia etukäteen.

– Hankintapuolen juristit olivat tyrmistyneitä, kun näkivät sopimustekstin ensimmäisen kerran. Tyypillisesti tällaiset sopimukset ovat 30–40 mapin pituisia, allianssin projektipäällikkö Mikko A. Heiskanen Liikennevirastosta naurahtaa ja jatkaa:

– Läpikäymisen jälkeen kaikki kuitenkin kiittelivät, että ihan loistava sopimus.

Allianssimuotoisen urakkamallin tärkeimpiä periaatteita on osapuolten väliseen suhteeseen keskittyvä sopimusrakenne. Tilattavan työn tarkan määrittelyn asemesta fokuksessa on yhteinen vastuunkanto niin riskeistä, kustannuksista kuin menestyksestäkin.

Jo useita vuosikymmeniä matalasta tuottavuudesta kärsineelle rakennusalalle allianssimalli on ollut tervetullut kehitysaskel. Koska allianssimalli perustavanlaatuisesti lisää yhteistyötä, on kiinnostus mallin kokeiluun ollut huomattavaa – yhteistyön lisäämistä kun pidetään alalla melko ykskantaan tärkeimpänä tuottavuutta nostavana tekijänä.

– Kun allianssin periaatteita sovelletaan oikein, alkavat kaikki työskennellä hankkeen parhaaksi, toteaa allianssin projektipäällikkö Mikko A. Heiskanen Liikennevirastosta. Kuva: Veikka Heiskanen.

Mutta miten on mahdollista, että yksi ideologia ja toteuttamismalli on yhtäkkiä niin hyvä, että rakennusalalle tyypilliset aikataulun ja budjetin venymiset näyttävät jäävän pois?

– Allianssissa ei tarvitse keskittyä riitelyyn, Heiskanen vastaa välittömästi.

– Infrahankkeet ovat monimutkaisia ja riskit suuria. Mutta se ei ole kenenkään vika, jos maastosta löytyy hankkeen aikana vaikkapa kallio. Kun tilaajakaan ei tiedä mitä on tulossa, niin miten se voisi kaataa riskit palveluntuottajan niskaan? Tässäkin hankkeessa on noussut ongelmia esiin matkan varrella, mutta syyttelyn sijaan on keskitytty ongelman ratkomiseen ja kuinka ollakaan, hommasta on selvitty puolessa päivässä. Aiemmin vastaavasta olisi riidelty ja tilannetta arvioitu viikkotolkulla, joskus oikeudessa asti.

– Turha asioiden kärjistäminen tilaajan ja urakoitsijan kesken on allianssimallissa kokonaan poissa. Ero perinteiseen urakkamalliin on oikeasti merkittävä, hankkeen vastaavana työnjohtajana työskentelevä Jani Kavilo VR Trackiltä komppaa.

Loppujen lopuksi tilaaja tarvitsee tien, rautatien tai sillan. Siitä, miten kohde tulee valmiiksi, voidaan harvoin – jos koskaan – sopia etukäteen. Yhteistyöstä sen sijaan voidaan sopia, ensimmäisestä päivästä lähtien.

Käytännöt tekevät yhteistyöstä arkea

Monivuotiset ja laajat hankkeet menestyvät tai kaatuvat käytäntöihinsä. Kaiken kaikkiaan 1500 ammattilaista työllistäneellä Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -ratahankkeella käytänteitä oli monia, joista suurin osa autoteollisuuden ja IT-sektorin suosiman lean-filosofian mukaisia.

Vastaava työnjohtaja Jani Kavilo esittelee hankeaikataulua Big Roomissa. Kuva: Jenni Vuorio.

Hankkeen yhteiset palaverit pidettiin pääasiallisesti tiistaista torstaihin hankkeen Big Roomilla. Käytössä olivat käänteinen yleisaikataulu, josta hahmottui koko hanke sekä kuuden viikon rullaava viikkoaikataulu, joka mallinsi lähitulevaisuuden tarkemmin. Lisäksi hankkeen edistymistä mitattiin määräseurantaseinän avulla.

– Näillä kolmella seinällä hankkeen tilanne hahmottui visuaalisesti ja selkeästi kaikille, Kavilo kertaa.

Tärkeää oli myös se, että hankkeen hermokeskuksessa, Big Roomissa, kokoonnuttiin ensisijaisesti paikan päällä.

– Fyysinen yhdessäolo edesauttaa kommunikointia ja asioiden tiedostamista, niin tekemisen kuin tunteen tasolla, hankkeen projektipäällikkö Jani Sinkkonen VR Trackiltä toteaa ja jatkaa:

– Silloin tiedetään miten työyhteisö voi missäkin hetkessä ja missä ollaan jäämässä jälkeen. Jälkikäteen ajatellen tässä hankkeessa työnjohto saatiin mukavasti käymään Big Roomilla, mutta Big Room -porukka olisi voinut viettää vielä enemmän aikaa työmaalla. Ensi kerralla lisäisinkin maasto-osuutta ylemmän johdon työhön.

– Jatkuva käytänteiden kehittäminen on tärkeä osa allianssityöskentelyä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jani Sinkkonen VR Trackiltä. Kuva: Päivi Surakka.

Jatkuva käytänteiden kehittäminen onkin tärkeä osa allianssityöskentelyä. Viime vuoden lopulla huomattiin, että tekniikkalajien mukaan organisoituminen ei enää palvele työskentelyä. Sen sijaan, että yhdestä maantieteellisestä alueesta vastasi monta eri tekniikkalajia, ryhdyttiin maantieteellisiä kokonaisuuksia johtamaan omina projekteinaan.

– Esimerkiksi Kangasvuoren tunnelia johti vielä viime vuonna kolme eri lajivastaavaa. Tänä vuonna tunnelista vastasi vain yksi henkilö, joka hankki projektiin tarvitsemansa resurssit. Äärimmäisen tiukassa aikataulussa toteutettu ja päivittäistä junaliikenteen yhteensovitusta vaatinut tunneli myös saatiin valmiiksi ajoissa, Kavilo kertoo.

– Tärkeä osa-alue alliansseissa on, että omaa toimintaa arvioidaan koko ajan ja uusia menettelytapoja kehitetään muuttuneita tarpeita vastaaviksi, Liikenneviraston Heiskanen vahvistaa ja jatkaa:

– Palveluntuottajaltahan tämä vaatii paljon sellaista, mitä se ei ole aiemmin joutunut tekemään. Uutta osaamista joutuu kehittämään koko ajan.

Allianssihanke onkin parhaimmillaan vertaansa vailla oleva tehokurssi lean-työskentelyyn. Lean-filosofia itsessään on verrattain helposti opeteltavissa, mutta sen soveltaminen käytäntöön on aivan oma taiteenlajinsa.

– Varsinkin nuorille, jotka tulevat suoraan koulun penkiltä, voi olla hyvin yllättävää nähdä miten tehokkaasti organisaatio saadaan tekemään, kun vaan opetellaan, Heiskanen toteaa.

Luotettava haluaa olla luotettava

Metsä Groupin biotuotetehdas valmistui suunnitelmien mukaisesti ja käynnistyi 15.8.2017. Samana päivänä valmistui, myöskin päivälleen aikataulussa, liikenneyhteyshankkeen rataosuus. Hankkeen tieosuus jatkuu suunnitellusti vuoteen 2019, minkä jälkeen alueen infrastruktuuri mahdollistaa täysmääräisesti biotuotetehtaan raaka-aineiden tuonnin ja valmisteiden viennin. Samalla teiden ja rautateiden perusparannuksista hyötyvät alueen asukkaat ja alueella matkustavat.

– Aikataulu oli todella tiukka, mutta se piti. Tekninen vastaanotto on tehty ja Liikenneviraston puolesta liikenne voi raiteilla nyt käynnistyä, Heiskanen toteaa.

Suomalaisen kulttuurin ehdottomia vahvuuksia ovat rehellisyys ja luotettavuus. Allianssimalli yksinkertaisesti tuo nuo ominaisuudet paljon paremmin esille.

Hankkeen rataosuuden lopputöitä jatketaan vuoden loppuun saakka. Raportoinnin ja siivousten jälkeen marraskuussa on edessä vielä taloudellinen vastaanotto. Vuoden lopussa tiedetään varmuudella, pitikö aikataulun lisäksi myös ennusteet ja siten kokonaisbudjetti, 90 miljoonaa euroa.

– Tällä hetkellä budjetti on tavoitteessa, mutta tavoitehinta on todella tiukka ja tilanne elää päivittäin punaiselta vihreälle. Näemme parhaillaan touko–kesäkuun kustannukset ja ennustamme resurssien pohjalta tulemaa.

Hankkeen takuuaika on viisi vuotta, kun yleisten sopimusehtojen mukainen takuuaika on tyypillisesti kaksi vuotta. Takuuaikana allianssiosapuolet jatkavat yhteistyötä edelleen – budjetti pitää sisällään myös takuuajan ennusteet tuleville vuosille ja kustannuksista vastataan yhdessä.

Tulokset puhuvat puolestaan, mutta miksi allianssimalli näyttää toimivan niin hyvin? Mikä on loppuen lopuksi se kriittinen ero muihin urakkatoteutusmuotoihin?

– Rakennusalan kova kilpailu ja kilpailumallit vääristävät laatua ja tekemisen mielekkyyttä. Kun allianssin periaatteita sovelletaan oikein, alkavat kaikki työskennellä hankkeen parhaaksi. Urakoitsijan riskiä ei kasvateta ja tilaaja ei optimoi omaa etuaan, parikymmentä vuotta rakennuttajana toiminut Heiskanen summaa ja päättää:

– Suomalaisen kulttuurin ehdottomia vahvuuksia ovat rehellisyys ja luotettavuus. Allianssimalli yksinkertaisesti tuo nuo ominaisuudet paljon paremmin esille.

5 parasta

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen rataosuuden projektipäälliköt Mikko A. Heiskanen ja Jani Sinkkonen sekä vastaava työnjohtaja Jani Kavilo kertovat, mikä oli hankkeessa parasta.

  1. Tavoitteellistaminen.
    ”Kokonaisuuden suunnittelu tavoitteita kohti näkyi jokaisella osa-alueella. Teimme roadmapeja itseämme varten ja kehitimme työkaluja, joilla pystyimme hahmottamaan teemmekö oikeita asioita oikea-aikaisesti. Ja onnistumisista palkittiin.”
  2. Itseohjautuvuus.
    ”Oli älyttömän hieno tunne, kun porukka alkoi oikeasti toimia yhdessä. Asiat, joiden takia viime vuonna lyötiin päätä seinään, alkoivat ratketa melkein kuin itsestään.”
  3. Turvallisuusjohtaminen.
    ”Työturvallisuus ja rautatieturvallisuus johdettiin hankkeessa hienosti. Käyttöönottolupakuviot olivat todella monimutkaisia, mutta ne pystyttiin hoitamaan aikataulussa.”
  4. Nopeat päätökset.
    ”Palavereja ei jääty odottelemaan, vaan myös kokousten välissä tehtiin päätöksiä. Maili matkaan ja kuittaus. Jatkuva hallinnollisten toimintojen pienentäminen on fiksua ja tuntuu hyvältä.”
  5. Hyvä henki.
    ”Urakkamuodosta riippumatta aion jatkossa viljellä tämän hankkeen hyvää ja avointa henkeä. Ketään ei syytellä, vaan mietitään yhdessä, miten ongelmista päästään eteenpäin. Sillä on valtava merkitys, että henki on positiivinen ja erityisesti avainhenkilöt suhtautuvat tekemiseen positiivisesti.”
Teksti: Kuvat:

Joonas Hytönen, Veikka Heiskanen, Jenni Vuorio, Päivi Surakka

Yksi kommentti artikkeliin

  1. Onnittelut kaikille. Erittäin hienoa kuulla vaihteeksi tällaisesta onnistumisesta ja sen osatekijöistä.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest