Missä kasvavat infra-alan tekijät ja näkijät?

Jos armeija tekee pojista miehiä, tekeekö infrayritys opiskelijoista ammattilaisia? Entä kasvaako ammattikorkeakouluista tekijöitä ja yliopistosta ajattelijoita? Asiantuntijoiden mielestä kyse on pikemminkin monipuolisesta yhteistyöstä, jossa kaikki voivat voittaa.

Kuva: TTY:n kuvapankki.

Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari vastaa oman alansa tutkimuksen ja opetuksen johtamisesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennustekniikan laitoksella. Hän on kiinnostunut mm. prosessien kehittämisestä, yhteistoiminnallisista menetelmistä, rakentamisen laadusta ja innovaatioista.

– Tämä kaikki näkyy myös opetuksessa – eikä vain teoriassa vaan myös käytännössä. Koska rakentaminen on hyvin konkreettista toimintaa, myös opintojen tulee kytkeytyä tekemiseen. Päätuotteemme ovat valmistuvat diplomi-insinöörit, joilla tulee olla valmiuksia käytännön työelämään esimerkiksi allianssiopintojen muodossa, Saari toteaa.

Temppu tehdään ja sitä kehitetään

TTY:n rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saaren mielestä opintojen tulee kytkeytyä tekemiseen: – Valmistuneilla diplomi-insinööreillä tulisi olla valmiuksia käytännön työelämään esimerkiksi allianssiopintojen muodossa. Kuva: TTY:n kuvapankki.
TTY:n rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saaren mielestä opintojen tulee kytkeytyä tekemiseen ja valmistuneilla diplomi-insinööreillä tulisi olla valmiudet käytännön työelämään esimerkiksi allianssiopintojen muodossa. Kuva: TTY:n kuvapankki.

Saari ei allekirjoita jäykkää näkemystä siitä, että yliopistoissa keskityttäisiin teoriaan ja ammattikorkeakouluissa käytännön taitoihin, kuten projektinjohtoon. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa opitaan käytännön valmiuksia, joskin hieman eri tavoin.

– Ammattikorkeakouluissa opinnot ovat määrämuotoisempia, kun yliopistoissa keskitytään tutkimukseen ja sen tulosten siirtämiseen opetukseen – alan perusteita unohtamatta. Kärjistäen voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulussa opitaan, miten temppu tehdään ja yliopistossa annetaan opiskelijoille valmiuksia kehittää temppua eteenpäin, Saari tiivistää.

Saaren kollega, professori Pauli Kolisoja TTY:stä on samoilla linjoilla.

– Asioiden tutkimuksella varmistettu teoriapohja pitää opettaa ja ymmärtää, mihin yliopistokoulutuksessa pyritään, mutta kyllä teorian soveltaminen käytäntöön on myös erittäin tärkeää.

– Paitsi ammattikorkeakoulun ja yliopiston, myös yliopistojen välillä saattaa olla pieniä painotuseroja. Opintojen sisällöt ovat niin ikään hyvinkin monimuotoisia. Esimerkiksi TTY:n rakennustekniikan koulutusohjelmassa rakennustuotanto ja -talous on suosittu oppiaine eli taloutta ei opeteta pelkästään tuotantotalouden puolella.

Ajattelukoulusta käytäntöön

TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen näkee yliopiston roolin yleisesti ottaen ”ajattelukouluna”, joka antaa valmiudet ymmärtää esimerkiksi liikennejärjestelmää kokonaisuutena ja infrahankkeita kokonaisuuden osana. Syvällisen osaamisen hankkiminen ohjelmistoista hankitaan sitten työelämässä.

Kolisoja komppaa Liimataisen ajattelua, jonka mukaan yliopisto-opinnot painottuvat asioihin ja taitoihin, jotka ovat totta ja käyttökelpoisia vielä vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä.

– Kun ammattikorkeakoulussa painottuvat hyvät valmiudet esimerkiksi juuri senhetkisten suunnittelutyökalujen käyttöön, yliopistopuolella samoihin työkaluihin tutustuminen voi jäädä pinnallisemmaksi. Yliopisto-opiskelijoiden tulisi kuitenkin ymmärtää, miten työkalut toimivat, sillä he ovat niitä, jotka kehittävät työkaluja jatkossa eteenpäin, Kolisoja pohtii.

Yliopistot ja yritykset yhteistyössä

Saari, Kolisoja ja Liimatainen korostavat yliopisto-opintoihin kuuluvaa yhteistyötä yritysten kanssa. Yritykset ovat mukana opinnoissa monin tavoin, minkä ansiosta tutkimus- ja kehitystyö jalkautuu yrityksiin. Yliopistossa on myös paljon opettajia, jotka tulevat yrityksistä.

Tutkimus- ja kehitystyö jalkautuu yrityksiin monimuotoisen yhteistyön ansioista.

– Yritysten ja yliopiston välillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää yhteistyötä opetuksessa. Yliopistolla on jatkuva tarve kandi- ja diplomitöiden sekä harjoitustöiden aiheista. Yrityksille tehtävinä nämä hyödyttävät kaikkia, Liimatainen sanoo.

Liimatainen kertoo, että TTY:ssä on opintojaksoja, joissa eri korkeakoulujen opiskelijoista koostuvat tiimit kehittivät ratkaisuja kaupungin liikennejärjestelmän haasteisiin. Näin sekä kaupunki että suunnitteluyritys saavat erinomaista syötettä kehittämiseen.

– Ohjauksessani on parhaillaan parikymmentä diplomityötä, joita tehdään yrityksissä, joissa opiskelijat soveltavat oppimiaan asioita käytännössä. Koska opiskelijoilla on valmiuksia kehittää prosesseja ja tuotteita, pääosa heistä siirtyy valmistuttuaan suoraan käytännön töihin rakennusliikkeisiin, konsulttitoimistoihin ja tilaajatehtäviin, Saari jatkaa.

Yritykset koulutuksen laboratorioina

Professorit muistuttavat, että yritykset ja työmaat toimivat usein yliopistojen laboratorioina ja koekenttinä. Tämä koskee etenkin rakennustuotannon tutkijoita, joiden käytössä ei ole laboratorioita ja koehalleja.

– Kun yrityksistä puhutaan, en malta olla korostamatta lempiaihettani eli kesäharjoittelupaikkojen tärkeyttä. Tälläkin sektorilla infra-alan yritykset voivat toimia mitä suurimmassa määrin koulutuksen elävinä laboratorioina, Kolisoja sanoo.

– Opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää päästä yrityksiin töihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta teoriat jäsentyvät asioiden käytännölliseksi ymmärrykseksi ja opinnot kiinnittyvät opiskelijan omaan kokemusmaailmaan. Tämä koskee sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoita. Hyvässä lykyssä voi käydä niinkin, että kesätöissä syttyy kipinä asioiden teoreettisten perusteiden opiskelemiseen.

Tampere3 pääsi yllättämään

Lisäpuhtia oppilaitosten väliseen yhteistyöhön on suunniteltu Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamasta tulevaisuuden korkeakoulusta.

Tampere3:ksi kutsutun osaamiskeskittymän tavoitteena on muun muassa rakennustekniikan kandidaatin ja rakennustekniikan AMK-insinöörin opintojen osittainen yhdistäminen sekä opetuksen laadun, opintojen joustavuuden ja ristiinopiskelemisen lisääminen.

Osaamiskeskittymän odotettiin aloittavan vuoden 2018 alusta lähtien, mutta marraskuun puolivälissä suunnitelmat päätettiin keskeyttää toistaiseksi.

– Yllättävä päätös, mutta käsittääkseni se ei kuitenkaan ole mikään kuolinisku, vaan pikemminkin aikalisä. Yhteistyö koulutuksen kehittämisessä jatkuu varmasti hallinnollisten rakenteiden asennosta riippumatta, Kolisoja toteaa.

Teksti: Kuvat:

TTY:n kuvapankki

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu