Allianssi laajeni radanpitoon

Allianssimalli on osoittanut toimivuutensa suurissa ja monimutkaisissa uudishankkeissa. Nyt Liikennevirasto ja VR Track pilotoivat tunnustettua yhteistoimintamallia ratainfran kunnossapitoon.

Seppo Helander ja Janne Kankaanpää mittaavat lamppujen jännitteitä kunnossapitoalueeseen 2 kuuluvalla Turun ratapihalla. Kuva: Ville Rinne.

– Esitin itselleni kysymyksen: miksei allianssimalli toimisi myös kunnossapidossa. Ajatus sai johdon hyväksynnän, ja siitä se lähti, kertoo rataverkon kunnossapidon Etelä-Suomen aluepäällikkö Eero Liehu Liikennevirastosta.

Elettiin vuotta 2014.

Rataverkon kunnossapitoa oli jo kymmenisen vuotta toteutettu vakiomuotoisella hankintamallilla. Aika oli kypsä uudenlaisen toteutusvaihtoehdon pilotointiin. Kohteeksi valikoitui Varsinais-Suomessa sijaitseva kunnossapitoalue 2.

Yhdessä tekeminen on allianssin peruskiviä. Kuva huhtikuisesta toteutusvaiheen käynnistämistilaisuudesta Karjaalla. Kuva: Nina Lahtonen.

Yhteiset tavoitteet, parhaat osaajat, jatkuva parantaminen – paras mahdollinen lopputulos. Suomen infrahankkeisiin Australiasta vuonna 2012 rantautunut allianssimalli on osoittanut toimivuutensa suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa, kuten radan Lielahti–Kokemäki-radanparannushankkeessa, Tampereen rantatunnelin rakentamisessa tai nopealla aikataululla toteutetussa Äänekosken biotuotetehtaan ratahankkeessa.

– Hyvien kokemusten siivittämänä halusimme testata mallin toimivuutta ratainfran kunnossapidossa ja selvittää, olisiko allianssimallisella yhteistyöllä paremmat mahdollisuudet saavuttaa radanpidolle asetetut tavoitteet, toteaa Liikennevirastossa ratojen kunnossapidon ohjauksesta ja kehittämisestä vastaava hankinnan asiantuntija Veijo Valtonen.

Kokeilun tavoitteeksi asetettiin muun muassa tilaajan kustannustehokkuuden parantaminen sekä yhteistyön ja ymmärryksen lisääminen niin tilaajan kuin toteuttajankin puolella. Hankkeesta saatavien kokemusten perusteella Liikennevirasto pohtii mahdollisuutta laajentaa mallia myöhemmin myös muille radanpidon kunnossapitoalueille.

Keväällä 2016 Liikenneviraston kumppaniksi valikoitui jo useammassa allianssissa kannuksensa hankkinut VR Track. Vuotta myöhemmin, huhtikuussa 2017, kumppanit allekirjoittivat sopimuksen kunnossapitoallianssin toteutusvaiheesta. Tällöin takana oli kaksi kehitysvaihetta, joissa oli hiottu hankkeelle sopiva allianssiorganisaatio ja tavoitebudjetti sekä suunniteltu ja resursoitu varsinainen kunnossapitotyö.

Reaaliaikaisuus lisää luottamusta

Toteutusvaihe käynnistettiin saman tien yhteisellä kick-offilla allianssin tiloissa Karjaalla. Organisaatio lähti rohkeasti tavoittelemaan Suomen parasta kunnossapitourakkaa.

Millainen on hyvä ratainfran kunnossapitourakka?

Kunnossapito on onnistunut silloin, kun junat kulkevat turvallisesti ja aikataulussaan.

– Luonnollisesti kunnossapito on onnistunut silloin, kun junat kulkevat turvallisesti ja aikataulussaan, sanoo kunnossapitoallianssia VR Trackillä vetävä projektipäällikkö Ossi Ontto ja jatkaa radan kuntoon liittyvien mittarointien olevan tässä kohtaa avainasemassa:

– Sopimukseen liittyvien perustehtävien ohella meillä on allianssitiimissä jatkuva 24/7-valmius vika- ja vauriotapauksiin reagoimiseen. Tämä pätee myös tarvittaessa lumitöihin, Ontto toteaa.

Kakkosalueen kunnossapidossa hyödynnetään VR Trackissä parhaillaan käyttöönotettavaa reaaliaikaista tietojärjestelmää. Nimellä K15 kulkeva sovellus löytyy kunnossapitäjien älypuhelimista, ja sen avulla vikailmoituksiin reagoiminen, töiden suunnittelu, hallinta ja raportointi on jouhevoitunut huomattavasti. Kunnossapitoalueella 2 järjestelmään on rekisteröity vuoden alusta 5 800 huoltoa, tarkastusta tai viankorjausta. Töiden etenemisestä kertovat raportit ovat oman organisaation lisäksi myös tilaajan käytettävissä reaaliaikaisesti.

K15:n hälytettyä edessä on nopea siirtyminen huollosta viankorjaukseen. Kuva: Janne Kankaanpää.

Turvallisuutta allianssissa mittaroidaan junaturvallisuuspoikkeamilla: niitä ei kunnossapidon toimilla saa aiheuttaa ainuttakaan. Työturvallisuuden mittarina on riittävän haastavalle tasolle asetettu tapaturmataajuus. Hyvästä loppuasiakkaan palveluhalusta kertoo liikenteen täsmällisyydelle ja myöhästymisminuuttien vähentämiselle asetetut tavoitteet.

– Allianssinäkökulmasta kunnossapitourakka on onnistunut, mikäli edellisten lisäksi pysymme yhteisesti asettamassamme tavoitebudjetissa, kertoo kunnossapitoallianssin johtoryhmässä istuva VR Trackin Etelä-Suomen kunnossapitopäällikkö Jarmo Leskinen.

– Ja edelleen, mikäli tavoitebudjetti alitetaan, siitä seuraa allianssiperiaatteiden mukaisesti bonuksia. Minun näkemykseni mukaan meillä on kaikki edellytykset päästä yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Kun yhdessä tekeminen on aitoa ja tiivistä, se näkyy myönteisellä tavalla sekä laadussa että kustannustehokkuudessa, allianssin johtoryhmäkollega Veijo Valtonen jatkaa.

Allianssilla alaa eteenpäin

Huhtikuun alussa käynnistynyt allianssisopimuksen toteutusvaihe jakautuu kehitysvaiheen tavoin kahteen osaan. Vuoden mittaisen ensimmäisen toteutusvaiheen aikana pyritään muodostamaan riittävä käsitys allianssin eduista, jotta voitaisiin sopia toisen toteutusvaiheen tavoitebudjetista ja avaintulosalueista. Keväällä 2018 allianssitiimillä lienee repussaan jo runsaasti käytännön kokemuksia allianssimuotoisesta ratakunnossapidosta.

Allianssien ulottaminen hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta kunnossapidon puolelle on merkittävä pelinavaus infratoimialan kehittämiselle kokonaisuutena

Projektipäällikkö Ontto on tyytyväinen allianssista tähän mennessä kertyneisiin kokemuksiin.

– Meidän on silti kehitettävä allianssitiimin toimintaa koko ajan. Kun hoidamme asiat hyvin, uskon että sopimuskausi jatkuu pitkään, Ontto toteaa.

Hyvin hoidettujen allianssien jalkautuminen Suomen inframarkkinoille on lisännyt toimialan yhteistyökykyä ja -halua. Leanin oppeja hyödyntävästä allianssimallista on saatu lähes poikkeuksetta hyviä kokemuksia aikataulussa ja tavoitebudjetissa pysymisestä, ja jopa näiden alittumisesta.

Suomessa on meneillään tai jo toteutettu lähes 50 allianssihanketta, joiden yhteisarvo on noin 3 miljardia euroa. Näistä infra-alan hankkeiden arvo on runsas miljardi.

Alliansseissa korostuvan jatkuvan parantamisen filosofian ulottaminen hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta kunnossapidon puolelle on merkittävä pelinavaus infratoimialan kehittämiselle kokonaisuutena.

– Voisi sanoa, että tälläkin allianssilla viemme koko alaa eteenpäin, sanoo Eero Liehu. – Yhdessä ollaan ja yhdessä myös opitaan.

Seuraamme Attracktivessa kunnossapitoallianssin edistymistä ja siitä saatuja kokemuksia.

Tiesitkö tämän rataverkon kunnossapidosta?

Suomen rataverkko on jaettu 12 Liikenneviraston hallinnoimaan kunnossapitoalueeseen, joiden kunnossapito kilpailutetaan porrastetusti viiden vuoden välein. Toiminnan tavoitteena on pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja tehokasta.

Liikennöidyn rataverkon pituus oli vuoden 2016 lopussa 5 926 kilometriä, josta 3 270 kilometriä oli sähköistetty ja vain yksiraiteista rataa oli 5 280 km.

Vuosittain kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa.

Allianssimallia soveltuvuutta radanpidon kunnossapitoon pilotoidaan Varsinais-Suomessa (kunnossapitoalue 2) rataosuuksilla

  • Kirkkonummi–Karjaa–Turku–Uusikaupunki
  • Hyvinkää–Karjaa–Hanko
  • Toijala–Turku

Kunnossapitoalueella 2 on raiteita yhteensä 520 kilometriä ja vaihteita 330 kappaletta. Kunnossapidettäviä siltoja on 280 ja tasoristeyksiä 330.

Teksti: Kuvat:

Ville Rinne, Nina Lahtonen, Janne Kankaanpää

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa tämä