Maailmaa pelastamassa

Ryhmä epätietoisia agentteja kerääntyy junavaunuun kuuntelemaan ohjeistusta tulevaa tehtävää varten. Agenttien jännityksen laukaisee vaunussa olevaan tv-ruutuun ilmestyvä uutinen. Uutisvideolla agenteille käy ilmi, että nyt on tosi kyseessä: heillä on tunti aikaa etsiä ja purkaa ydinpommi sekä pelastaa koko Pohjois-Eurooppa.

Joensuussa pakopeliä pelasivat muun muassa Mikko Ojalehto (vas), Birgit Keränen, Ari Pirhonen ja Aatos Tekokoski. Kuva: Saku Uotila.

VR Trackin tämän kesän työturvallisuuskampanja Projekti 2810 -pakopelikiertueella on pyritty tuomaan uutta näkökulmaa rataympäristön työturvallisuusajatteluun ja -koulutukseen. Pakopelissä trackiläiset ovat päässeet kehittämään työturvallisuus- ja ryhmätyötaitojaan mukaansatempaavassa ja kokonaisvaltaisessa pelikokemuksessa, jossa on painotettu yksilön kykyä toimia ryhmän jäsenenä kiireessä ja paineessa.

– Aiempina vuosina olemme panostaneet asianmukaisiin suojaimiin ja oikeanlaisiin turvallisiin työmenetelmiin, työohjeisiin ja riskien arviointeihin – olemme siis luoneet puitteita turvalliselle työskentelylle. Viime aikoina olemme lisäksi panostaneet erityisesti turvallisuusviestintään. Viime vuonna meillä oli Turvallaan-mobiilipeli ja tämän kesän pakopelikiertue on jatkoa samalle uudenlaiselle tavalle viestiä työturvallisuudesta. Haluamme korostaa turvallisuusajattelun ja -asenteiden tärkeyttä, kertoo VR Trackillä turvallisuudesta vastaava HSEQ-johtaja Sanna Ström.

Suomea kiertämässä

Projekti 2810 -pakopelikiertueella pyrittiin tavoittamaan VR Trackin henkilöstöä mahdollisimman laajasti niin maantieteellisesti kuin työnkuvienkin puolesta. 40-jalkaiseen merikonttiin rakennetun pakopelin maisema vaihtui kesän aikana useaan otteeseen ja pääsimme tutustumaan useisiin VR Trackin toimipisteisiin ympäri Suomen.

Pakopelikiertue alkoi kesäkuun alussa Helsingin Ilmalasta, jossa pakopeliä rakennettiin ja testattiin noin viikon verran. Pelejä Ilmalassa pelattiin kaksi viikkoa, jonka jälkeen alkoi pakopelin ja pakopelinkontin varsinainen seikkailu – vajaan kahden kuukauden aikana Suomea kierrettiin Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Tampereen verran.

Pakopeli otettiin lämpimästi vastaan jokaisella paikkakunnalla, ja vaikka Suomi onkin maantieteellisesti iso maa, kesä osoitti, että VR Trackille on valikoitunut hyvin samankaltaisia ihmisiä kautta maan – ystävällisiä ja aina valmiita auttamaan.

Valot himmenee ja ovi sulkeutuu

Pakopeli muodostui useista erilaisista hyvää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä vaativista tehtävistä. Kuva: Saku Uotila.

Itse pakopelissä ensitahdit tulevalle tehtävälle lyö salaperäinen uutislähetys, jonka keskeyttää peliin agenteiksi värvätyille pelaajille suunnattu viesti: junavaunuun on asetettu pommi, joka räjähtäessään tuhoaa koko Pohjois-Euroopan. Pelin agenteilla eli pelaajilla on tehtävänään löytää ja purkaa pommi 60 minuutissa ennen sen räjähtämistä.

Ovesta vaunuun astuttuaan pelaajien aistit sekoittavat monenlaiset ärsykkeet: valaistus on heikko, taustalla soi painostava musiikki, ikkunassa vaihtuu talvinen ratamaisema ja seinällä oleva kello ilmaisee vauhdilla hupenevan ajan. Ensi hämmennyksestä selvittyään pelaajien tuleekin nopealla aikataululla alkaa toimia yhdessä ryhmänä, jotta mahdollisuus maailman pelastamiseen säilyy.

Tunnin aikana ryhmän tulee ratkoa yhteensä seitsemän erilaista tehtävää, joista kukin vie ryhmää askeleen lähemmäksi maailman pelastamista. Osa tehtävistä vaatii kykyä hahmottaa lukuja ja abstrakteja kokonaisuuksia, osassa tehtävistä taasen vaaditaan kädet saveen -tyyppistä ratkaisua ‒ oikeilla suojavälineillä tietysti. Peli huipentuu piilo-oven takaa löytyvään epämääräistä valoa hohkaavaan ydinpommiin, jonka purkukoodin voi ratkaista vain oikeiden työvälineiden avulla.

Kesä osoitti, että tärkeää tehtävää suoritettaessa tunti on hyvin lyhyt aika. Osa ryhmistä suoriutui tehtävästä selvällä marginaalilla – nopein aika oli noin 19 minuuttia. Toisaalta taas monelta ryhmältä pommi jäi purkamatta, mutta pakopelin tärkein tavoite ‒ ryhmässä vaadittava avoin kommunikaatio ja toisia ryhmäläisiä tukeva työskentely – saavutettiin.

Uutta ja puhuttelevaa

Monelle sana työturvallisuuskoulutus saattaa herättää mielleyhtymiä puuduttavista luennoista. Työturvallisuusaiheisen pakopelin käyttäminen osana koulutusta onkin selvästi ollut tervetullutta vaihtelua työturvallisuuden kehittämisessä.

– Ennakkoasenne peliä kohtaan oli henkilökohtaisesti hieman skeptinen, mutta tämähän oli erittäin puhutteleva. Hyvä fiilis!, totesi Joensuussa VR Trackin Kunnossapidossa työskentelevä Ari Pirhonen tuoreeltaan pelin humun laannuttua.

Pakopeli herätti myös ulkoista kiinnostusta, ja useita kuvausryhmiä kävi tutustumassa peliin ja sen purkuun. Kuva: Saku Uotila.

Tunnin kestävän pelin lisäksi pakopeliin kuului olennaisena osana purkukeskustelu. Keskustelussa pelissä tapahtuneet asiat ja ryhmän tekemät valinnat käytiin läpi peliä seuranneen debriefing-vastaava Olli Rekosen kanssa. Purkukeskustelussa ryhmille mahdollistettiin oman toimintansa tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden puntarointi suhteessa työturvallisuuteen.

– Pakopelin perimmäisenä tarkoituksena on ollut saada ihmiset pohtimaan omaa toimintaansa oikeissa työtilanteissa pelin varjolla. Pelissä on saanut ja osittain täytynytkin tehdä virheitä – tällä tavoin niistä on jäänyt muistijälki, jolloin samankaltaisia sudenkuoppia osataan toivottavasti välttää oikeassa arkityössä, Rekonen avaa.

Myös pelissä käynyt Pirhonen oli samoilla linjoilla.

– Kyllä tämä peli panee ajatuksen myllerryksen liikkeelle. Osaamista ja kykyä meillä on. Peli opetti, että ennen kuin alkaa hommiin, kannattaa laskea kymmeneen ja miettiä mitä tekee, ennen kuin tekee. Sen jälkeen voi rauhallisin mielin lähteä toteuttamaan suunniteltuja asioita.

Pakopeliin vai peliä pakoon?

Kesän aikana kävi selväksi, että uudenlaiselle tavalle tehdä työturvallisuuskoulutusta on selvästi tilausta.

Kiertueen aikana monet pelaajat kommentoivat, että luentomaiset kalvosulkeisia muistuttavat turvallisuuskoulutukset ovat osin aikansa eläneitä. Pakopelistä ulos tullessaan ja purkukeskustelun käytyään suuri osa kävijöistä oli pelistä innoissaan ja kokivat pelin varjolla oppineensa jotain uutta – uutta ennen kaikkea itsestään ja omasta ajattelustaan kiireessä ryhmän jäsenenä.

Toisaalta kaikki eivät nähneet selvää yhteyttä pelin ja tosielämän työtilanteiden välillä. Tähän vaikutti osaltaan se, että kaikkien mielestä pelissä olleet tehtävät eivät muistuttaneet riittävästi oikeita arjen työtehtäviä.

Kaiken kaikkiaan kesän pakopelikiertue osoitti, että pelillistämisellä ja työntekijöiden osallistamisella on paikkansa työturvallisuuden kehittämisessä. Itse tekemällä ja kokemalla ihmisten on mahdollista kiinnittää huomiota juuri kaikkein tärkeimpään työturvallisuustekijään – omaan ajatteluunsa. Lisäksi ryhmän jäsenenä toimien ja yhteistä tehtävää ratkoen työntekijöiden on mahdollista jakaa usein hiljaiseksi jäävää tietoa yhteiseen käyttöön, ja tämä on työturvallisuudessa erityisen arvokas voimavara.

 

Kesäharjoittelijat pakopelin takaa

Projekti 2810 -pakopeliä pyörittävät kesän 2017 ajan VR Trackin viestintäharjoittelijat Olli Rekonen ja Saku Uotila. He ovat reissanneet kesä-heinäkuun ajan 40-jalkaiseen merikonttiin rakennetun pakopelin kanssa ympäri Suomea.

Jyväskylässä viestintätieteitä opiskeleva Uotila toimii kesäharjoittelunsa ajan pakopelin game masterina vastaten pelin teknisestä toiminnasta ja viestinnästä. Pääaineenaan sosiologiaa lukevan Rekosen päävastuuna on puolestaan pelin alustaminen osallistujaryhmille sekä pakopelin jälkeinen debriefing-purkukeskustelu. Purkukeskustelussa käydään läpi osallistujien toimintaa pelin aikana, ja peli linkitetään työturvallisuuteen.

Yhteistyö kaksikon välillä on sujunut Uotilan mukaan hyvin.

– Teemme tiiviisti töitä työparina, ja yhteistyömme on sujunut mukavasti. Ajattelemme työasioista samalla tavalla, mutta kiinnostuksen kohteita on löytynyt myös työajan ulkopuolelta. Esimerkiksi musiikkimakumme kohtaa jossain määrin. On ollut positiivista huomata, että juteltavaa on reissun päällä riittänyt iltaisin muustakin kuin työasioista, Uotila hymyilee.

Uotila ja Rekonen ovat yllättyneet positiivisesti kesän aikana saamastaan vastuusta ja kiittelevät päässeensä vaikuttamaan myös päätöksentekoon.

– Esimiehemme ovat antaneet meille vahvan henkisen ja fyysisenkin selkärangan, mutta samalla olemme saaneet vapaat kädet esimerkiksi projektimme viestinnän toteuttamiseen. On ollut hienoa huomata, miten paljon meihin on luotettu kesätyöläisinä.

Molemmat suosittelevatkin VR Trackiä lämpimästi työnantajana.

– Hakekaa rohkeasti Trackille töihin! Vaikka emme tunteneet Trackiä kovin hyvin työnantajana ennen kesätöitä, olemme oppineet nopeasti. Myös trackiläisten työkavereiden kanssa on ollut ilo työskennellä, Uotila kiittelee.

– Trackillä työntekijöitä kohdellaan hyvin, työn sisältöön pääsee vaikuttamaan ja puheyhteys esimiehiin on toimiva. Kaiken kaikkiaan annan kesätyöpestille arvosanan 5/5, Rekonen summaa.

Teksti ja videokuvaus: Heidi Liljeblad

Teksti: Kuvat:

Saku Uotila

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest