Artikkelisarjassa syvennytään Raide-Jokerin maailmaan – sarjan ensimmäisessä osassa aihetta tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Pikaraitiotieverkostolla lisätään Helsingin alueen vetovoimaa – samalla pääkaupunkiseutu vastaa ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun tuomiin haasteisiin

Maailman suurkaupungit kamppailevat ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun kanssa. Suomessa haasteisiin vastataan pikaraitiotieverkostolla, jonka ensimmäisen osuuden, Raide-Jokerin, rakentaminen alkaa vuonna 2019.

Raide-Jokeri tulee! – Pikaraitiotie rakennetaan runsaasti liikennöityyn kaupunkitilaan, mikä tuo projektiin omat haasteensa. Vaativa hanke toteutetaankin allianssimallilla, kertoo projektinvetäjä Juha Saarikoski HKL:ltä. Kuva: Jenna Lehtonen.

Syyskuussa julkistettu Helsingin kaupunkistrategia ottaa ilmastonmuutoksen torjunnan vakavammin kuin moni valtio. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Aiemmasta tavoitevuodesta 2050 höylättiin uuden strategian myötä 15 vuotta pois.

– Raideverkosto on keskeinen osa Helsingin tulevaa rakennetta eli kantakaupungin laajentamista, Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen sanoo. Kuva: Helsingin kaupunki.

Kaupunkien toimijuuden noususta suhteessa valtioon on puhuttu jo tovi. Aika näyttää onko käsillä todella ”kaupunkien vuosisata”, kuten esimerkiksi Brookings Instituten Bruce Katz ennustaa. Pääkaupunkiseudun toiminta näyttää olevan linjassa ennustuksen kanssa – kaupungit eivät enää odottele, että valtiot toimisivat suurissa globaaleissa kysymyksissä uranuurtajina.

Helsingin hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Täydellisen hiilineutraali Helsinki ei ole silloinkaan, mutta loput 20% syntyvistä päästöistä kompensoidaan.

Matkaa tavoitteeseen riittää – spurtin ensimmäisinä 26 vuotena päästöt vähenivät 25%. Loput 55% päästöistä pitää tiristää pois alle 20 vuodessa.

Samaan aikaan Helsingin odotetaan kasvavan merkittävästi. Nopean kasvun arvion mukaan vuonna 2050 Helsinkiä asuttaa 860 000 ihmistä, siis parisataatuhatta enemmän kuin tällä hetkellä. Metropolialueelle ennustetaan kahta miljoonaa ihmistä. Asukasmäärän kasvu asettaa merkittäviä haasteita niin liikkumiselle kuin asumisellekin.

Loppuen lopuksi metropolialueen on ratkaistava – kuten monen muunkin suurkaupungin – se, miten kuluttajamäärän kasvaessa hiilidioksidipäästöt ajetaan lähelle nollaa.

Pääkaupunkiseudun ratkaisuista yksi on pikaraitiotieverkosto.

Verkostokaupunki laajentaa kantakaupunkia

Suurin osa Helsingin hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusten lämmityksestä (56%) ja liikenteestä (24%) [Lähde: HSY, Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt 2016 – Helsinki]. Kun asumisen päästöjä vähennetään uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuutta parantamalla, puututaan liikenteen päästöihin muun muassa pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksia lisäämällä sekä raidejoukkoliikenteen osuutta kasvattamalla.

– Raide-Jokerin varrelle projektoidaan runsaasti hankkeita ja täydennysrakentamista, kertoo Raide-Jokerin aluerakentamisprojektin johtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupunginkansliasta. Kuva: Pirjo Mailammi.

Helsingin yleiskaavaluonnos hahmotteleekin pääkaupunkiseudulle kattavaa pikaraitiotieverkkoa, jonka säteittäiset linjat yhdistyvät verkoksi poikittaisten linjojen avulla. Raide-Jokeri on poikittaisista linjoista ensimmäinen.

– Raideverkosto on keskeinen osa Helsingin tulevaa rakennetta. Verkoston tarkoitus on laajentaa kantakaupunkia eli kaupungin tiiveintä osaa, Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo ja jatkaa:

– Kun metro, Kehärata ja tulevat kaupunkibulevardien säteittäiset raitiotiet yhdistyvät poikittaisiin linjoihin, kuten Raide-Jokeriin ja Kruunusiltoihin, alkaa askel askeleelta muodostu verkosto, joka mahdollistaa liikkumista laajemmin koko seudulla, ei pelkästään esikaupunkien ja kantakaupungin välillä.

Loppuen lopuksi raitiotieverkosto on kuitenkin vain väline. Se, syntyykö verkoston ympärille koteja, työpaikkoja ja palveluita, on toinen asia. Kaupunkistrategian toteutumisesta – siitä, tuleeko Helsingistä visionsa mukaisesti maailman toimivin kaupunki – vastaa Helsingin kaupunginkanslia.

Vetovoimalla on väliä, kun suurkaupungit kilpailevat asukkaista, yrityksistä ja virastoista.

– Meidän tavoitteena on, että raideliikenteen varteen syntyy vetovoimaista, kantakaupunkimaista kaupunkia, jonka varrella ihmiset haluavat työskennellä ja elää. Jotta tähän isoon tavoitteeseen päästään, projektoidaan Raide-Jokerin varrelle runsaasti hankkeita ja täydennysrakentamista, Raide-Jokerin aluerakentamisprojektin johtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupunginkansliasta kertoo.

Reilu kolmannes Raide-Jokerista asettuu Espoon puolelle, jolle raitiotie on täysin uusi avaus. Raitiotiellä tavoitellaan samankaltaisia hyötyjä kuin Helsingin puolella.

– Raide-Jokerin varrella olevat Keilaniemi ja Otaniemi ovat elinkeinoelämän ja tieteen näkökulmasta hyvin tärkeitä kohteita. Raitiotien myötä näihin syntyy kaksi tärkeää solmukohtaa, jotka risteävät metron kanssa. Tällaiset solmukohdat ovat tunnetusti houkuttelevia yrityksille, toteaa kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja jatkaa:

– Espoon tavoitteena on lisäksi tiivistää kaupunkia raideyhteyksien varrella. Pääosin tullaan toteuttamaan täydennysrakentamista, mutta myös täysin uusia asuinalueita rakennetaan.

Kaupungeille raidejoukkoliikenne on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Pikaraitiotie on kustannuksiltaan huomattavasti metroa edullisempi ratkaisu, joka mahdollistaa tiivistämisrakentamista ja sympaattisen, lähestyttävän kaupunkitilan kehittämistä. Vetovoimalla on väliä, kun suurkaupungit kilpailevat asukkaista, yrityksistä ja virastoista.

Mikä ihmeen pikaraitiotie?

Pikaraitiotiet ovat Suomessa uusi liikennemuoto, jonka ensimmäinen käytännön toteutus tullaan näkemään Tampereella. Perinteisistä raitioteistä pikaraitiotie eroaa hieman pidemmällä ja suuremmalla kalustollaan sekä – nimensä mukaisesti – nopeudellaan.

– Raitiotien myötä Keilaniemestä ja Otaniemestä muodostuu kaksi tärkeää metron kanssa risteävää solmukohtaa, jotka tunnetusti ovat houkuttelevia yrityksille, toteaa kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Kuva: Heidi-Hanna Karhu.

– Kantakaupungin ratikan nopeus on noin 14km/h. Raide-Jokerin nopeudeksi tulee noin 25km/h sisältäen pysäkkipysähtymiset. Nopeus on siis melko sama kuin busseilla, mutta pikaratikan kapasiteetti on suurempaa ja luotettavuus parempi, kertoo Raide-Jokerin projektijohtaja Juha Saarikoski HKL:ltä.

Pikaratikan käyttönopeutta lisää myös oma kulkuväylä.

– Raide-Jokerin 25 kilometrin pituudesta noin 21 kilometriä liikennöidään täysin omalla väylällä. Sen lisäksi pari kilometriä tulee väylälle, jolla liikennöi busseja ja pari kilometriä väylälle, jossa kaikki ajoneuvot ajavat yhdessä.

Raide-Jokeri rakennetaan olemassa olevaan ja runsaasti liikennöityyn kaupunkitilaan, mikä tuo projektiin omat haasteensa. Hanke edellyttää jatkuvaa yhteensovittamista ja pitkälle vietyä suunnittelua, ennen kuin parhaat toteutustavat selviävät.

– Juuri tämän monimutkaisuuden takia Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki osapuolet, eli tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija, pääsevät alusta asti yhdessä pohtimaan, miten kokonaisuus voidaan parhaiten toteuttaa, Saarikoski toteaa ja lisää:

– Allianssin myötä helpottuu myös kustannustenhallinta, kun kokonaisuus voidaan suunnitella kerralla. Perinteisesti tällaisia hankkeita on kilpailutettu muutaman kilometrin pätkissä, jolloin ensimmäisten urakoiden yhteydessä mahdollisiin kustannushaasteisiin voi olla vaikeaa reagoida riittävän vahvasti ja hankkeen loppuvaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat taas vähäiset.

Raide-Jokerin päämajalla, tuttavallisemmin Big Roomilla, tunnelma on innostunut ja odottava. Vaikka toimisto on vasta rakenteilla ja projektihenkilöstöstä paikalla vasta pieni osa, on selvää, että työn alla on jotain erityistä.

Odotuksetkin ovat kovat – harvemmin infrahankkeelta odotetaan ratkaisua parin miljoonan ihmisen liikkumiseen, asumiseen, kaupungin kilpailukykyyn ja ilmastonmuutokseen samalla kertaa.

Raide-Jokeri pähkinänkuoressa

  • Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiotie.
  • Hankkeen tilaajina toimivat Helsingin ja Espoon kaupungit. Vuonna 2016 rahoittajaksi lupautui myös valtio.
  • Kehitysvaihe (eli suunnitteluvaihe) alkaa joulukuussa 2017 ja kestää vuoden 2018 loppuun asti. Kehitysvaiheen aikana hankkeen kustannukset ja aikataulu tarkentuvat ja Raide-Jokerin valmistumisajankohta selviää.
  • Toteutusvaihe (eli rakentaminen) alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2019.
  • Raide-Jokerin suunnittelusta vastaa Ramboll Finland, Sito ja VR Track.
  • Raide-Jokerin rakentamisesta vastaa YIT ja VR Track.
  • Ennustettu käyttäjämäärä vuonna 2040: 102 000 matkustajaa /vrk.
Teksti: Kuvat:

Jenna Lehtonen, Heidi-Hanna Karhu, Pirkko Mailammi, Helsingin kaupunki

Yksi kommentti artikkeliin

  1. Olen jossain toisessa keskustelussa kertonutkin, niin ihmettelen mikä mahtaa olla syynä, ettei Pihlajamäessä voisi reittiä sijoittaa niin, että se kulkee Lahdenväylän alikulun kautta ja siitä uusi silta joka yhdistyy nykyreittiin Viikinmäessä. Jonkin verran voisi joutua kalliota räjäyttämään tai ei välttämättä, jos uusikin silta olisi yksikaistainen. Entinen osoitettaisiin kevyelle liikenteelle.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa tämä