Pohjoismaat ovat kilvan lähteneet kehittämään kaupunkiliikennettä raitiotiet etunenässä. Miksi? Juttusarja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Kööpenhamina ratkoo ruuhkia polkupyörillä, metrolla, junilla ja pikaratikoilla

Pitkän poliittisen väännön jälkeen näyttää, että kööpenhaminalaiset pääsevät pikaraitiovaunujen kyytiin 2020-luvulla. Raideliikenteen lisäksi Kööpenhaminassa panostetaan pyöräilyyn, jolloin suunnittelijoille on ratkaisevan tärkeää, että pyöräily ja raideliikenne yhdistyvät saumattomasti. Oman pikaraitiotiensä saavat lähivuosina myös Århus ja Odense.

Sapattivuotta viettävä Maria Dyrstard on tyypillinen kööpenhaminalainen, sillä hän yhdistää kaupungissa liikkuessaan raideliikenteen ja pyöräilyn. Kuva: Annukka Oksanen.

– Sitten on helppoa mennä mummolaan, kolmikuisen Alvin-poikansa kanssa Kööpenhaminan keskustan Nørreport-asemalla juna-aikatauluja tutkiva Nanna Christiansen sanoo.

”Sitten” tarkoittaa tulevaa pikaraitiotietä. Kun se valmistuu 2020-luvun alkuvuosina, rata ulottuu etelästä Ishøjstä Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevaan Lundtofteen.

Nanna Christiansen odottaa tulevaa pikaraitiorataa, sillä se helpottaa hänen ja kolmikuisen Alvinin mummolavierailuja. Kuva: Annukka Oksanen.
Nanna Christiansen odottaa tulevaa pikaraitiorataa, sillä se helpottaa hänen ja kolmikuisen Alvinin mummolavierailuja. Kuva: Annukka Oksanen.

Ring 3 -moottorikehätietä seuraileva pikaraitiotie on 28 kilometriä pitkä ja sen varteen tulee 28 pysäkkiä. Viiden minuutin välein kulkevan junan odotetaan vähentävän päivittäisestä, pahoin ruuhkautuneesta liikenteestä 4 000 henkilöautoa ja kuljettavan 43 000 matkustajaa. Rata maksaa noin 540 miljoonaa euroa.

Christiansen pitää hanketta ”jännittävänä”, sillä hänen täytyy päästä työmatkallaan koko kaupungin halki. Nyt Christiansen on liikkeellä Alvinin ja vaunujen kanssa, mutta tavallisesti hän yhdistää liikkuessaan metron ja polkupyörän.

Raideliikenteen ja pyörän yhdistäminen on kööpenhaminalaisille arkea, ja jos kaupunkisuunnittelijat saavat tahtonsa läpi, seudun asukkaat liikkuvat yhä enemmän polkupyörillä ja raiteilla. Molempia liikkumistapoja edistetään järjestelmällisesti alueen suunnittelussa, kun taas yksityisautoilua halutaan vähentää.

Pikaraitioteitä viritellään myös Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin, jossa uusien vaunujen kyytiin pitäisi päästä jo toukokuussa 2017. Uusien raiteiden rakentamisen lisäksi vanhoja, “raskaita” raiteita muutetaan Århusin seudulla kevytraiteiksi. Myös Tanskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Odensessa rakennetaan pikaraitiotietä. Sen pitäisi olla käyttökunnossa vuonna 2020. Tanska on siis pikaraitiotiebuumin vallassa.

Sekä Århusissa että Odensessa pyöräilykin on arvossaan. Suuntaus on sama monissa muissakin maissa, mutta Kööpenhamina on siinä monia kaupunkeja pitemmällä. Vai mitä sanotte kaupunkia halkovista superpyöräteistä, joille on ruuhka-aikoina rytmitetty liikennevalojen vihreä aalto?

– Ensin metroon, sieltä yhteys paikallisjunaan ja paikallisjunasta voi vielä vaihtaa pikaraitiovaunuun ja sen jälkeen polkea pyörällä kotiin asemalta, Regionen Hovedstadenin elinkeinoelämä- ja kasvulautakunnan puheenjohtaja ja aluevaltuuston jäsen Lars Gaardhøj visioi tulevaisuutta.

Kevytraitiotien ensimmäistäkään vaihetta ei ole vielä rakennettu, saati sitten mahdollisia myöhempiä, eri raideliikenteen muotoja tehokkaasti yhteen nivovia ratoja, mutta Gaardhøjn visio on mahdollinen.

Kaupungin kehitykselle hahmo 1940-luvulla

Gaardhøj peruuttaa viime vuosisadan puoliväliin, kun hän alkaa perustella uuden radan tarpeellisuutta. Raideliikenteessä perspektiivi on aina pitkä.

Kaupunkisuunnittelijat sovittelivat Kööpenhaminan päälle vuonna 1947 sormet harallaan oleva käden. Niin kutsutun sormisuunnitelman (fingerplanen) kämmenessä on kaupungin keskusta lähialueineen. Sormet taas ovat ulospäin sojottavia paikallisjunia ja junaratojen varteen versonnutta asutusta. Viime vuosisadan puolivälin puutarhakaupunki-ihanteiden mukaan sormien välit jäävät alueet olivat viheralueita.

Lars Gaardhøj uskoo, että raideliikenne on paras ratkaisu Kööpenhaminan seudun tukkoiseen liikenteen helpottamiseen. Kuva: Christina Kayser Onsgaard
Lars Gaardhøj uskoo, että raideliikenne on paras ratkaisu Kööpenhaminan seudun tukkoiseen liikenteen helpottamiseen. Kuva: Christina Kayser Onsgaard.

Nyt viheralueet on rakennettu umpeen, väkeä on tullut lisää ja liikkuminen sormesta toiseen on hankalaa, jos ei koukkaa Kööpenhaminan keskustan kautta. Helsingin seudulla asuvista kuulostanee tutulta, ettei poikittaisliikenne toimi häävisti.

Pikaraitiotiehanke on ollut haastava poliittisesti, taloudellisesti ja teknisesti. Gaardhøj on seurannut sitä läheltä vuosikausia.

Gaarhøjn mukaan poliittinen vaikeus tulee siitä, että alueen 10 kuntaa on pitänyt saada hankkeen taakse ja yksimielisiksi radan reitistä. Gaardhøj tuntuu olevan hieman yllättänyt, että se on onnistunut.

Koska hyvin toimiva pääkaupunkiseutu on merkittävä valtakunnallinenkin kilpailutekijä, valtio on luvannut rahoittaa hankkeesta noin kolmanneksen. Tanskan Folketinget-parlamentti tosin melkein pysäytti hankkeen viime keväänä, kun siellä esitettiin epäilyjä hankelaskelmien pätevyydestä. Vääntö päättyi siihen, että uusien laskelmien jälkeen valtio sai aiempaa enemmän edustajiaan ratahankkeen hallitukseen.

Tarjouskilpailu julistettiin lokakuussa, eikä voittajaa ole vielä valittu. Gaardhøj uskoo, että järkeviä tarjouksia tulee. Taloudellisesti hanke on haastava, koska tiuhaan rakennetulle alueelle rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin radan vetäminen pelloille.

Tiuhasta rakentamisesta tulee tekninenkin haastavuus: kun rakennetaan aivan keskellä asutusta ja liike-elämää, väliaikaisratkaisut pitää miettiä huolellisesti. Siihen on nyt vielä tavallistakin enemmän painetta, sillä kaupunkilaisten hermoja kiristävät mittavat metrotyömaat. Lisäksi samaan aikaan Kööpenhamina rakentaa viemäreitään uusiksi, kun se varautuu ilmastomuutoksen lisäämiin rankkasateisiin. Kaduilla olisi ruuhkaa ilman tietöitäkin.

Raideliikenne asukkaiden suosikki ennen busseja

Suunnitteluprosessissa on kuunneltu asukkaita tiuhaan.

Gaardhøj kertoo asukaskyselyistä, joissa suosituimmaksi nousee aina metro, johon parhaillaan rakennetaan Kööpenhaminan keskustan kiertävää ympyrälinjaa. Kakkosena kyselyissä tulee muu raideliikenne, eli paikallisjunat ja raitiotiet. Bussien maine on raideliikennettä huonompi.

– Ehkä siksi, että niissä istutaan lähempänä muita ihmisiä ja monet kokevat, että niissä on enemmän meteliä kuin junissa, Gaardhøj sanoo. Bussiliikenne koetaan myös raideliikennettä epäluotettavammaksi.

Tuoreen selvityksen mukaan kevytraide houkuttelisi 2,7–3,4 miljardin euron investoinnit ja loisi 20 000 uutta työpaikkaa.

Raitiotie vetää tutkimusten mukaan investointeja, koska kerran rakennettua rataa ei kovin herkästi pureta. Bussilinjat eivät houkuttele samalla tavoin, koska niitä on helppoa muuttaa.

– Tuoreen selvityksen mukaan kevytraide houkuttelisi 2,7–3,4 miljardin euron investoinnit ja loisi 20 000 uutta työpaikkaa, Gaardhøj kertoo. Hän arvelee myös, että se tuo ison piristysruiskeen erityisesti niihin kuntiin, joissa perinteinen teollisuus on hiipunut. Kun nyt tyhjillään ränsistyvien tehdashallien lähellä tulee kevytraideliikenteen pysäkki, kynnys vanhojen tilojen käyttöönottoon madaltuu.

Gaardhøj sanoo, että vasta suunnitteluasteella oleva uusi rata on jo saanut esimerkiksi rakennusyhtiö NCC:n, amerikkalaisen Microsoftin ja DTU-yliopiston sijoittamaan toimintojaan tulevan radan läheisyyteen Lyngbyssä. Muutenkin elinkeinoelämä suhtautuu raideliikenteeseen myönteisesti. Yrityksille on iso kilpailu- ja houkuttavuustekijä, että sen työntekijät pystyvät liikkumaan sujuvasti. Kööpenhaminan seudulla on työvoimapula, joten työntekijöillä on varaa valita.

Suuria asuntorakentamisprojekteja uusi rata ei välttämättä luo, koska alue on jo tiuhaan rakennettua. Sen sijaan jo olemassa olevien asuntojen arvo voi hyvin nousta, niin ainakin selvitysten mukaan.

Yksityisautoilu ei yhtä suosittua kuin Suomessa

Nørreportin asema Kööpenhaminan keskustassa on työmatka- ja pyöräliikenteen solmukohta. Kuva: Annukka Oksanen.
Nørreportin asema Kööpenhaminan keskustassa on työmatka- ja pyöräliikenteen solmukohta. Kuva: Annukka Oksanen.

Ripeästi kasvavan Kööpenhaminen seudun liikenne on jo nyt niin tukkoista, että Gaardhøj pitää joukkoliikennettä ainoana mahdollisena ratkaisuna. Henkilöautot vievät yksinkertaisesti liikaa tilaa. Gaardhøjn asenne on hyvin tyypillinen Tanskassa. Yksityisautoilun fanaattisia ystäviä on paljon vähemmän kuin Suomessa, eikä ajokortin hankkiminen ole samanlainen aikuistumisriitti kuin Suomessa.

Siinä missä Suomessa kiistellään autojen pysäköintipaikoista esimerkiksi juna-asemien luona, tanskalaiset kaupunkisuunnittelijat pitävät tarkan huolen siitä, että pyörille on tarpeeksi tilaa.

Pyöräparkkien tarpeen ymmärtää, kun katsoo ympärilleen vast’ikään remontoidulla Nørreportin asemalla Kööpenhaminan keskustassa. Tanskan kiireisin asema sijaitsee maan alla, ja maan päällä se on yhtä pyörämerta. Tuoreiden liikennemittausten mukaan Kööpenhaminan keskustassa liikkuu vuorokaudessa enemmän pyöriä kuin autoja. Pyöräliikenne on kasvanut 15 prosenttia vuodesta 2015. Autoilu on vähentynyt prosentin verran.

Roland Jarnfeltin ja Ali Jabertin mielestä Kööpenhaminassa alkaa olla liikaa polkupyöriä. Silti he sanovat, että se on ylivoimaisesti sujuvin tapa liikkua kaupungissa. Kuva: Annukka Oksanen.
Roland Jarnfeltin ja Ali Jabertin mielestä Kööpenhaminassa alkaa olla liikaa polkupyöriä. Silti he sanovat, että se on ylivoimaisesti sujuvin tapa liikkua kaupungissa. Kuva: Annukka Oksanen.

Roland Jarnfelt pyöräilee ”joka päivä”.

– Hermoni eivät kestä täällä autoilua, Jarnfelt sanoo. Pyöräily on kätevää loistavien pyöräteiden ansiosta, mutta myös siksi, että pyöriä voi kuljettaa mukana metrossa ja paikallisjunissa. Ali Jaber säestää Jarnfeltia, hänestä pyöriä on Kööpenhaminassa jo tosin liikaa.

– Tämä on turvallinen pyöräilykaupunki, ja joka paikassa on pyöräteitä.

Jarnfelt asuu hieman Kööpenhaminan ulkopuolella Valbyssä, ja hän odottaa jo uutta kevytraitiotietä.

– Ihan varmasti se tuo yrityksiä, kahviloita ja muuta uusien asemien luo, hän uskoo.

Vesterbron kaupunginosassa asuva Maria Dyrstard on innokas pyöräilijä.

– Pyöräillessäni en ole riippuvainen mistään, Dyrstard perustelee. Hänellekin tosin raideliikenne on tärkeää pitemmillä matkoilla.

Teksti: Kuvat:

Annukka Oksanen ja Christina Kayser Onsgaard

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu