Attracktiven blogi tarjoaa näkökulmia infrastruktuurin kiehtovaan maailmaan.

Muutos – Mitä seuraavaksi?

Muutos on matka, joka vaatii luonnetta, tahtoa, itsekuria, uusia ajatuksia, vanhasta poisoppimista sekä myös epäonnistumisia, joita ei pidä liikaa pelätä, kirjoittaa rakentamisen johtaja Jouni Kekäle. Miten rakennusala on muuttunut viime vuosikymmeninä ja mikä mahtaa olla alan seuraava suuri vallankumous?

Kuva: Thinglass/Shutterstock.

Kehityksen yhteydessä puhutaan usein evoluutiosta ja revoluutiosta. Evoluutio tarkoittaa jonkin asian asteittaista kehittymistä. Se on siis muutosprosessi, jonka jokin asia kulkee vaiheittain, yleensä progressiivisesti, ajan kuluessa. Revoluutio voidaan määritellä täydelliseksi tai radikaaliksi muutokseksi, joka tapahtuu hämmästyttävän lyhyessä ajassa.

Kehitykseen ja kehittämiseen liittyy aina myös innovointi, joka on usein jatkuvan muutoksen, asteittaisten muutosten ja radikaalien eli vallankumouksellisten muutosten yhdistelmä. Jatkuva innovointi ja parantaminen tarkoittaa yleensä kustannusten alentamista sekä laadun, tuottavuuden ja turvallisuuden parantamista.

Jatkuva innovointi ja parantaminen tarkoittaa yleensä kustannusten alentamista sekä laadun, tuottavuuden ja turvallisuuden parantamista.

Jatkuvassa muutoksessa ei muuteta yrityksen, organisaation tai toimialan perusmissiota tai liiketoimintamallia. Asteittaisissa muutoksissa tehdään yleensä kohtuullisessa mittakaavassa olevia muutoksia liiketoimintamalleihin, kehitetään prosesseja sekä vahvistetaan olemassa olevia kyvykkyyksiä.

Radikaaleilla innovaatioilla tarkoitetaan innovaatioita, jotka ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja tuovat mukanaan jotakin todella uutta pienten, asteittaisten parannusten sijaan. Radikaaleihin muutoksiin sisältyy usein suuriakin riskejä, kun taas asteittaiset parannukset johtavat harvoin merkittäviin parannuksiin.

Moni toimiala on kokenut viime vuosina radikaaleja muutoksia. Esimerkkejä löytyy vaikkapa matkailubisneksestä, jossa ”kivijalkamatkatoimistoista” on siirrytty matkailijan itsetoimisuuteen. Matka valitaan, varataan ja maksetaan netissä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Moni on myös hyödyntänyt uudenlaisia majoituspalveluja, joissa yksityishenkilöiden tarjoama majoitus voidaan varata netin kautta hotellien tapaan.

Näissä molemmissa esimerkeissä voidaan varmasti puhua matkailubisneksen vallankumouksesta – sekä asiakaskokemus että palveluntarjoajan liiketoimintamallit ovat kokeneet suuren murroksen, ja yritykset, jotka eivät ole pystyneet reagoimaan tähän nopeaan muutokseen, ovat haasteissa, tai jo konkurssissa.

Rakennusalan evoluutiosta revoluutioon?

Kun mietitään Suomen rakentamisen toimialalla tapahtunutta kehitystä, voidaan varmasti oikeutetusti kysyä, onko alan kehitys ollut evoluution vai revoluution tulosta. Rakennusalan on usein väitetty olevan toimiala, joka pitää kynsin hampain kiinni perinteisissä toimintatavoissa ja on haluton muutokseen.

Konservatiivinen lähestymistapa nojautuu yhä perinteisiin kyvykkyyksiin ja kaksidimensioisiin, ei-sähköisiin prosesseihin. Keskityn tässä muutamaan keskeiseen alan muutokseen.

Rakennustyömaiden työturvallisuus Suomessa on viimeisen 10–20 vuoden aikana kokenut positiivisen kehityskierteen.

Rakennustyömaiden työturvallisuus Suomessa on viimeisen 10–20 vuoden aikana kokenut positiivisen kehityskierteen. Oman työurani alkutaipaleilla – noin 25 vuotta sitten – työntekijöiltä ei edellytetty turvakenkiä, kypärää, huomiovärein olevia suojavarusteita, eikä perehdytys kuulunut normaalimenettelyihin. Työturvallisuuden merkityksellisyys kasvoi vuosi vuodelta.

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin pääkirjoituksen VR:n henkilöstölehteen aiheesta Työturvallisuus myös asenteesta kiinni, jossa keskeisinä asioina olivat sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen, hiljaisen hyväksymisen kulttuuri, käytännön turvallisuustoiminta ja ennakoinnin merkitys. Tuosta ajasta yrityksemme sekä koko rakennusalan turvallisuustaso ja turvallisuuskulttuuri ovat kehittyneet merkittävästi.

Esimerkiksi VR Trackin yli yhden päivän sairauslomaa aiheuttaneiden tapaturmien määrä on tippunut lähes kolmasosaan viimeisen viiden vuoden aikana: tapaturmataajuuden tunnusluku (yli yhden päivän sairauslomaa aiheuttaneiden työtapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan henkilötyötuntiin) oli vuonna 2015 ensimmäisen kerran alle 10, ja tämän vuoden tavoite on 7,5.

Positiivisestä kehityksestä huolimatta parannettavaa riittää, ja jos palaa ajatuksissa edellä mainitun 10 vuoden takaisen kirjoitukseni aiheisiin, ovat ne edelleenkin ajankohtaisia. Työturvallisuuskehitys on ollut jatkuvan parantamisen ja asteittaisten muutosten yhdistelmä, mutta muutos ei ole ollut vallankumouksellinen.

Lisäarvo normiksi

Toinen alan yhteinen kehitysalue viime vuosina on ollut tuottavuus. Usea tutkimus on osoittanut, että rakennusalan tuottavuuden kehittyminen on ollut heikkoa pitkällä aikavälillä, ja tuottavuuskehityksessä rakennusala on jäänyt palvelualojen jalkoihin. Lisäksi monen rakennushankkeen osalta on uutisoitu suuria aikatauluviiveitä, laatupuutteita ja kustannusylityksiä.

Tuottavuutta mitataan perinteisesti arvioimalla toimintoja, jotka tuottavat lisäarvoa tai edistävät lisäarvon tuottamista, kaikki muu on hukkaa.

Rakennusalalla lääkkeeksi on haettu alun perin Toyotan autoteollisuuteen kehittämiä LEAN-tekniikoita; monelle alaa seuraavalle ja alalla työskentelevälle tuttuja termejä ovat muun muassa tilaajan tavoitteisiin suunnittelu, käänteinen vaiheaikataulu, Big Room ja 5S.

LEAN-filosofia ja moni sen työkaluista on kehitetty jo kymmeniä vuosia sitten, ja silloin kyseessä oli radikaali muutos eli revoluutio autoteollisuudessa. Rakennusalan kehityksessä voidaan mielestäni puhua evoluutiosta asteittaisin muutoksin, mutta ei revoluutiosta.

Kaiken keskiössä integroitu tieto

Yksi kehitysalue, jonka osalta voidaan ainakin osittain käyttää termiä revoluutio, on tietomallinnus eli BIM. Siinä suunnittelun ja rakentamisen (sekä tulevaisuudessa myös ylläpidon) tuotannon tuottavuuden parantamisen apuvälineeksi on tuotu digitalisaatio, joka luo perustan tehokkaalle eli hukkaa minivoivalle tuotannolle. Kaiken keskiössä on integroitu tieto.

Uusi teknologia ei kuitenkaan pelkästään riitä kehityksen jättiloikkiin. Tietomallinnuksen menetelmillä (BIM) on saavutettu viime vuosina parannuksia, mutta onko sen mahdollisuuksia vielä saatu hyödynnettyä täydessä laajuudessa? Ymmärretäänkö BIMin mahdollisuudet täysin? Ja ovatko yritykset halukkaita ottamaan taloudellisia ja operatiivisia riskejä investoimalla tietomallinnuksen edellyttämiin kyvykkyyksiin?

Väittäisin, että kehitys tässäkin asiassa on evoluutiota. Vaikka ainekset todelliseen revoluutioon olisivat olemassa, perustelen evoluutiotulkintaani kehityksen nopeudella.

Alliansseista infra-alan uusi musta

Uusi toteutusmalli on muokannut koko alan toimintatapaa ja kulttuuria. Kyseessä on radikaali muutos, joka on tapahtunut hämmästyttävän lyhyessä ajassa.

Neljänneksi esimerkiksi nostan allianssimallin. Se rantautui Suomeen käytännössä 2011, jolloin Suomen ensimmäisen allianssiurakan, ja samalla Euroopan ensimmäisen projektiallianssin, Lielahti–Kokemäki-parannushankkeen kehitysvaihe käynnistyi. Hankkeessa saadut positiiviset kokemukset ovat varmasti edesauttaneet rakennusalan nopeaa kehitystä.

Tällä hetkellä Suomessa on toteutettu tai käynnissä lähes 50 allianssihanketta yhteisarvoltaan noin 3 miljardia euroa. Koen, että tässä kehityksessä ollaan jo lähellä revoluutiota, ja uskon, että jossain vaiheessa tämäkin malli saa arvonimen ”perinteinen tapa toteuttaa”.

Uusi toteutusmalli on muokannut koko alan toimintatapaa ja kulttuuria, eli kyseessä on radikaali muutos, joka on tapahtunut hämmästyttävän lyhyessä ajassa, etenkin kun ajatellaan toimialan muutosnopeutta.

Allianssimallissa keskiössä on yhteistyö ja asiakkaalle lisäarvoa tuottavien elementtien korostaminen, ja malli luo erinomaiset mahdollisuudet alan tuottavuuden parantamiseen. Mallin hyötyjä tullaan mittaamaan myös muilla toimialoilla: Liikennevirasto julkisti syyskuun lopussa tehneensä Suomen ensimmäisen julkisenhallinnon ICT-allianssihankinnan.

VR Track on ollut yhtenä keskeisenä tekijänä kehittämässä infra-alaa muun muassa edellä mainituissa asioissa. On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa tätä muutosta yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa.

Alaa eteenpäin avoimuuden periaattein

Kehittäminen on ollut yhdistelmä jatkuvaa parantamista, asteittaisia muutoksia sekä osin myös radikaalimpiakin uudistuksia. On hienoa nähdä, että alan eri toimijat pystyvät aidossa yhteistyössä avoimuuden periaatteita noudattaen viemään alaa eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä tästä on kolmentoista rakennusalan toimijan yhteinen Rakentamisen integraatiokyvykkyys -kehityshanke (RAIN), jonka tavoitteena on edistää koko toimialan yhteistoimintaa.

Usein suurin muutoksen motivaattori on onnistumisen tunne, ja ajankohtaisin onnistuminen VR Trackillä saatiin juuri eilen, kun Raide-Jokerin johtoryhmä päätti esittää projektin rakentamisesta vastaavaksi osapuoleksi VR Trackin ja YIT:n ryhmittymää. Tästä on hyvä jatkaa innostunein mielin!

Mikä mahtaa olla alan seuraava suuri vallankumous? Muodostuuko se sekoituksesta digitalisaatiota, droneja, MR:ia (Mixed Reality) ja 3D-tulostusta vai kokonaan uudenlaisilla liiketoimintamalleilla, joissa yhdistyvät verkottuneet ekosysteemit ja perinteisiä malleja rikkovat ansaintalogiikat? Varmaa ainakin on, että tähän tarvitaan halua uudistua ja tehdä muutoksia.

Muutoksen TOP4

  1. Muutos syntyy meistä ihmisistä, ei organisaatioista.
  2. Parhaiten muutos saadaan aikaan, kun sen toteuttavat työhönsä innostuneet työntekijät, jotka kokevat asian omakseen.
  3. Muutos on matka, joka vaatii luonnetta, tahtoa, itsekuria, uusia ajatuksia, vanhasta poisoppimista sekä myös epäonnistumisia, joita ei pidä liikaa pelätä.
  4. Kestävä muutos näkyy aina myös kulttuurissa.

 

Jouni Kekäle

Jouni Kekäle (DI, eMBA) on ollut vuodesta 2006 lähtien yrityksen johtoryhmän jäsen, vastannut yrityksen eri liiketoiminnoista sekä toiminut kehitysjohtajana. Tällä hetkellä Jouni vastaa rakentamisen liiketoiminnasta sekä toimii Ruotsin tytäryhtiön sekä Vosslohin yhteisyritysten hallituksissa. Jounin toiminnan keskiössä ovat ihmisten ja muutosten johtaminen sekä toiminnan sekä itsensä jatkuva kehittäminen.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa tämä