Attracktiven blogi tarjoaa näkökulmia infrastruktuurin kiehtovaan maailmaan.

Mitä digiä!?

Olen tutustunut viime aikoina minimalismiin ja tarkoituksenmukaiseen elämiseen. Siihen kuuluu oman elämän tarkastelu ja keskittyminen asioihin, jotka tuottavat itselle arvoa. Tarkoitus ei ole kuristaa vyötä jatkuvasti kireämmälle, vaan sopivan vyönläven löytyessä katsoa positiivisin mielin eteenpäin nauttien kohti uusia kokemuksia.

Kuva: lassedesignen/Shutterstock

Samalla tavalla yrityksen strategia tähtää tarkoituksenmukaisuuteen. VR Trackiä on viime vuodet treenattu vahvemmaksi, ja nyt on aika katsoa eteenpäin. Tiedämme, mitkä asiat tuovat meille lisäarvoa, ja kokeilemme pienin lisäyksin uusia ruokavalioita, lisäravinteita, liikuntamuotoja ja terveysohjelmia. On tärkeää pysähtyä niin yksityis- kuin työelämässä pohtimaan kysymystä: tuottaako tämä lisäarvoa?

Tuottaako tämä lisäarvoa?

Monet asiat ovat muuttuneet jo ennen kuin digitalisaatio muodostui muotisanaksi. Kaikkia näitä asioita yhdistää uudella paremmalla tavalla asioiden tekeminen. Onnistuessaan digitaaliset muutokset ovat loistavia ja tuovat tehokkuutta. Huonosti suunniteltuna ja toteutettuna työntekijät eivät ota asioita omakseen, ja muutoksen johtaminen hidastuu vastarintaan.

Olisiko meidän kuitenkin syytä katsoa hieman taaksepäin? Voisiko infra-alan tuottavuuskasvun hitaudesta jahkaamisen sijaan sanoa meidän olevan jo aika pitkällä?

Lean ja BIM välineinä projektinhallintaan

Järjestelmällisyys on tärkeä osa mitä tahansa projektia. Infra-alallakin on herätty lean-filosofiaan, jonka työkaluista muun muassa käänteinen vaiheaikataulu on laajalti käytössä. Työkalut toimivat kyllä ihan paperilla ja kynällä, mutta digiaika on tuonut ne laajemmin tietoisuuteen ja helpommin käytettäviksi.

Tietomallintaminen tarkoittaa suunnitelmaratkaisujen teknisen yhteensovittamisen lisäksi sitä, että kokonaisuutta tarkastellaan yhdessä. Yhteistyötä varsinkin allianssiprojekteilla tehdään kaikki toimijat yhteen keräävässä Big Roomissa, jonka digiversio on tietenkin Virtual Big Room. Tämä on vielä osin kääntämätön kortti, joka tullee jouhevoittamaan yhteistyötä ilman, että kohteen läheisyyteen perustettuun Big Roomiin tarvitsee matkustaa.

BIMin hyödyntäminen on ottanut suuria harppauksia, mutta ehkä se ratkaiseva loikka on vielä ottamatta. Käsitettä ja toimintaa on pyritty tuomaan lähestyttävämmäksi, ja edelläkävijähankkeilla onkin päästy ihan oikeisiin ja hyviin tuloksiin. Oikeita materiaali- ja kustannussäästöjä on saatu soveltamalla työkoneautomaatiota varsinkin maanrakennuksessa. Tietomallinnuksen pelattavat esittelymallit ovat avanneet infra-alan näkyvyyttä myös laajemmalle yleisölle. Me VR Trackillä olemme hyödyntäneet malleja mm. Turun raitiotien esittelyssä ja Tampereen raitiotiehankkeen ajettavassa raitiotiepelissä.

Tietoa kartoitetaan…

Tietoa voidaan kartoittaa maastosta entistä tehokkaammin. Näiden menetelmien kehittäminen ja toteuttaminen ovat mielenkiintoista insinöörityötä, joissa on erittäin tärkeää ymmärtää sekä tekniikkaa että käytännön tarpeita.

Olemme käyttäneet nelikoptereita erilaisten infrakohteiden kartoittamiseen. Tekniikka ei ole ehkä vielä arkipäiväistynyt, mutta tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Mittamiesten tekemien kartoitusten lisäksi nelikopteri tai mobiililaserkeilaus tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja. Toteutimme Tampereen raitiotiehanketta varten mobiililaserkeilauksen raitiotien alueelta. Tällä kerran tehdyllä kartoitusajolla saatiin suuri määrä dataa, jota voi hyödyntää moneen käyttötarkoitukseen. Myös rautateillä mobiililaserkeilauksella saadaan paljon käyttökelpoista aineistoa, josta voidaan varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi jalostaa erilaisia perinteisiä menetelmiä korvaavia analyyseja.

Rautatieliikenteen monitorointiin on kehitetty erityisesti turvallisuuskriittisiin kohteisiin menetelmiä, kuten laakereiden kuumakäyntiantureita ja virroitinkameroita. Rautatieinfraa on vaikeampi monitoroida, sillä pelkkää pääraidetta on jo 6 000 kilometriä. Liikkuvasta kalustosta on mitattu radantarkastusvaunuilla jo vuosikymmenet mm. kulkudynamiikkaa ja virroitinta. Erityiskohteita, kuten siltoja ja routakohteita, monitoroidaan infrapuolella jo nyt. VR Trackillä olemme mukana kehittämässä alan käytäntöjä ja kokeilemassa, mitä uutta nämä teknologiat voivat tarjota. Uudet halvemmat anturit tuovat tähän ennen tunnistamattomia mahdollisuuksia.

…mutta vasta havainnollistaminen näyttää hyödyn

Liikenneviraston ratakuvapalveluun on kerätty kuvatietoa jo vuosia. Veimme havainnollistamisen uudelle tasolla pari vuotta sitten kuvaamalla kännyköillä koko rataverkon kaikkien trackiläisten käytössä olevaan tilannekuvapalveluun. Samaa ajatusta voi käyttää työmaalta tai tarkastuksista havaintojen taltioimiseen, vaikka bodykameralla.

Tärkeintä on kuitenkin, että tieto on kaikkien käytettävissä ja yksiselitteistä. Kaikkien samalla tavalla ymmärtämä paikkatieto on avainasemassa. Teimme Liikenneviraston kanssa rataverkon tietoja esittävän verkkoselostuksen karttapalvelun. Viime vuonna Liikennevirasto avasi myös Trakedia-infran avoimena datana.

Ratatiedoista on tehtävä päivittäistä työtä helpottavia palveluita. Olemme uudistaneet kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmäämme mahdollistamaan myös yksiselitteisen raportoinnin mobiilisti. Työmailla voidaan tarkastella esimerkiksi tabletilla suunniteltua infraa ja havainnollistaa suunnitelmia oikeassa ympäristössä.

Yhteisten kehityskohteiden äärelle

Menestyksen avain tulee olemaan duunari-esimies-insinööri-johtaja-sanakirja.

Suurin haaste ei ole löytää teknologiaa, joka parantaisi toimintaa. Eniten vaikeuksia tuottaa insinöörin ajatusten realisoiminen muuttuneeksi ja vakiintuneeksi toimintatavaksi. Suunnittelu ja tekeminen ovat eri asioita.

Ideoiden, kehittäjien, käyttäjien ja päättäjien näkemysten yhteen tulkkaaminen on se juju, jolla madallamme kynnystä lennokkaisiin lähtöihin. Ympäröivä maailma ajaa meitä kuitenkin yhä enemmän erilleen. Luokka- ja tuloerot kasvavat, somessa kukin voi elää omassa kuplassaan, eikä eri tavalla ajattelevien ihmisten ristipölytyksiin osallistumatta jättämistä paheksuta kuten ennen. Menestyksen avain tulee olemaan duunari-esimies-insinööri-johtaja-sanakirja, jonka hallitsemalla pystyy tuomaan ihmisiä yhteisten kehityskohteiden äärelle.

 

Ilmari Halme

Ilmari Halme (DI) toimii kehityspäällikkönä ja vastaa VR Trackin teknologia- ja innovaatiokehityksestä. Parin vuoden infra-alan kokemuksen lisäksi Ilmari on työskennellyt lentokenttä-, kaupunki- ja älyliikennekehityksen parissa. Ilmari tutkii ja arvioi jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tuottaa työyhteisölle lisäarvoa. On tärkeää pystyä tulkkaamaan eri sidosryhmien näkemyksiä yhteisiksi kehityskohteiksi ja tuloksiksi.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest