Attracktiven blogi tarjoaa näkökulmia infrastruktuurin kiehtovaan maailmaan.

Lisääkö tieto tuskaa vai tuottavuutta?

Tiedon kerääminen kunnossapidon tarpeisiin on nykypäivänä helpompaa ja edullisempaa kuin koskaan. Pelkkä tieto itsessään ei kuitenkaan ole oikotie onneen.

Kuva: Bluebay/Shutterstock

Tiedon kerääminen kunnossapidon tarpeisiin on nykypäivänä helpompaa ja edullisempaa kuin koskaan. Erilaiset anturit ja sensorit keräävät tietoa juuri sieltä, mistä me sitä tarvitsemme ja lähettävät tiedot langattomasti suoraan haluttuun osoitteeseen. Tarkkaa videokuvaa saadaan kovastakin vauhdista, puhumattakaan laserkeilauksesta, kauko-ohjattavista nelikoptereista ja tarkan resoluution satelliittikuvista. Konenäön kehittyessä kuvien tulkinta on yhä automaattisempaa.

Tiedon riemukulkua seuratessa usein kuitenkin unohdamme, että pelkkä tieto ei ole oikotie onneen. Pahimmillaan tietotulva saattaa jopa heikentää tuottavuutta, jos jatkuvasti lisääntyvän datan tulkintaan ja analysointiin käytetty aika ei kompensoidu lopullisten korjaavien toimenpiteiden tuottamilla kustannussäästöillä.

Rataomaisuuteen liittyvän tiedon kerääminen, ylläpitäminen ja hallinta on tällä hetkellä murroksessa.

Paremman tietopohjan avulla kunnossapitäjän pitäisi pystyä kohdentamaan huoltotoimenpiteet entistä tehokkaammin juuri niihin kohteisiin, joissa niitä eniten tarvitaan. Tuottavuuden parantamisen kannalta olennaista on kuitenkin myös se, että hyvin kunnossa pysyvien kohteiden huolto-ohjelmaa samalla kevennetään.

Suomen rautateillä tiedon keräämistä uutta teknologiaa hyödyntäen ei vielä juurikaan tehdä. Itse asiassa Suomessa koko rataomaisuuden hallinta on edelleen hajanaista ja epätäydellistä. Kunnossapitäjät ylläpitävät kohdetietoja pääsääntöisesti omissa järjestelmissään, vaikka rataomaisuuden haltija on Liikennevirasto – näin ollen kunnossapitäjän vaihtuessa osa tiedosta väistämättä katoaa. Lisäksi investointikohteiden osalta tieto ei siirry aukottomasti suunnittelupöydästä rakennusurakoitsijalle ja siitä edelleen kunnossapitäjälle.

Rataomaisuuteen liittyvän tiedon kerääminen, ylläpitäminen ja hallinta on tällä hetkellä murroksessa.

Kaikki rautateillä toimivat osapuolet allekirjoittavat muutostarpeen, mutta edelleen on epäselvää, miten ja millä aikataululla muutosta lähdetään toteuttamaan. Liikennevirastolla on selvä tahtotila saada rataomaisuustieto kerättyä yhteen paikkaan, mutta ylläpidetäänkö tulevassa järjestelmässä vain kohdetietoja? Vai kerätäänkö samaan järjestelmään myös laajemmin kuntotietoa ja kohteiden toimenpidehistoriaa?

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tuottaa entistä enemmän arvoa rahalle.

Samalla kun Liikennevirasto vie eteenpäin omaa kehitystyötään, vaatii se jatkuvasti lisää ominaisuuksia myös kunnossapitäjän tietojärjestelmiltä. Kunnossapitäjän on siis investoitava omiin järjestelmiin pysyäkseen markkinoilla, mutta Liikenneviraston järjestelmäkehityksen seurauksena investoinnit saattavat osoittautua turhiksi jo muutaman vuoden käytön jälkeen.

Liikenneviraston heittäytyminen mukaan digitalisaatiokehitykseen on todella positiivista. Tiedon lisääntyminen, sen keräämisen ja hallinnan helpottuminen, ja etenkin sen tulkinnan ja analysoinnin automatisointi tuovat uusia mahdollisuuksia tuottaa entistä enemmän arvoa rahalle.

Jotta käden ulottuvilla olevasta tiedosta saataisiin kaikki hyöty irti, täytyy tiedonhallinnan perusta kuitenkin saada ensin kuntoon. Ja mitä nopeammin tavoitetila on kaikille osapuolille selvä, sitä paremmin vältytään päällekkäisiltä investoinneilta.

 

Katja Pekkanen, johtaja, kunnossapito, VR Track Oy

Katja Pekkanen

Katja Pekkanen (DI, FM) on johtanut VR Trackin kunnossapidon liiketoimintaa loppuvuodesta 2014 lähtien. Taustalla hänellä on useiden vuosien kokemus rautatieympäristössä toteutetuista rakentamisprojekteista. Katja uskoo avoimen, ajantasaisen ja koko elinkaaren kattavan tiedonhallinnan olevan avain infran kunnon kehittämiseen.

Yksi kommentti artikkeliin

  1. Katja on ihan oikeassa. Kunnossapidon tuottavuudessa pitää muistaa yksi perussääntö: ”Tuottavuus ei parane ellei työmäärä (aika, panos, lopputulos) vähene”.
    Tieto on mahdollisuus vähentää työnmäärää. Datasta pitää osata kuitenkin valikoida se oikea tieto. ON kiva kerätä erilaisia tilastoja mutta ammattitaitoa on lukea niistä oleellinen osa.

    Risto Heinonkoski

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu