Uuden teknologian äärellä

VR Track hyödyntää digitaalisia ratkaisuja suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Uusi teknologia muuttaa totuttuja toimintatapoja ja parantaa lopputulosta.

Konenäkö oppii tunnistamaan muun muassa muotoja, värejä ja merkkejä. Työkoneautomaatio tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia.

– Digitalisaatio luo mahdollisuuksia yhdistellä mielenkiintoisia asioita. Käytännössä se mahdollistaa vähemmällä rahalla enemmän palveluja. Kaikkea ei tarvitse myöskään tehdä itse. Ei tarvitse rakentaa uusia, kalliita järjestelmiä, vaan voi seurata, mitä maailmalla tapahtuu ja poimia sieltä ideoita sekä miettiä, miten niitä voisi hyödyntää, kuvaa kehityskonsultti Ilmari Halme.

Halme työskentelee Jouni Kekäleen johtamassa VR Trackin strategian suunnitteluun ja kehittämiseen keskittyvässä yksikössä. Innovaatiot ja teknologiat -tiimissä tulevaisuutta luotsaavat myös tiimin vetäjä Mikko Rislakki sekä tuotekehityksestä vastaava Kimmo Laatunen ja tietomallikoordinaattori Eija Prittinen.

– Kehitysidea voi olla pieni siemen, joka jalostetaan toteutukseen asti. Muun muassa Ideat kehiin -aloitetoiminnan kautta voimme paremmin hyödyntää sitä osaamista, jota löytyy valtavasti kentältä. Yhteistyötä tehdään oman henkilökunnan, eri liiketoimintojen ja ulkopuolisten kumppanien kanssa.

Tekniikka ihmistä tarkempi

Uudet teknologiat eivät ole vain puhetta, vaan niitä on otettu arkiseen käyttöön.

Yksi uusi sovellus on konenäkö. Liikennevirasto antoi kesällä 2015 VR Trackin tehtäväksi kartoittaa päärataverkon nopeusmerkkien nykytila. Aiemmin työ olisi toteutettu kuvauksien ja niiden pohjalta tehtyjen muistiinpanojen avulla, nyt suunnittelijat päätyivät käyttämään analysointiin konenäköä.

Konesilmä on ihmissilmän kaltainen, mutta se ei väsy.

– Konesilmä on ihmissilmän kaltainen, mutta se ei väsy, Halme sanoo.

Kun tietokoneelle opetetaan eri kohteita esimerkkikuvin, konenäöllä voidaan tunnistaa esimerkiksi muotoja, värejä ja tekstiä. Tekoälyä voi myös opettaa erottamaan rautateillä käytössä olevat merkit tien merkeistä. Konenäköä hyödynnetään kuvien analysoinnissa.

– Rataverkon pääraiteet kuvattiin viime syksynä molempiin suuntiin tavallisella kännykällä, joka samalla latasi tietoa pilvipalvelimelle. Sitten analysoimme konenäön avulla yli 2 000 nopeusmerkkiä 13 000 kilometrin matkalta.

Videoita kuvattiin satoja tunteja. Niiden analysoiminen ihmissilmin olisi ollut mahdotonta. Konenäkö selvitti merkit tehokkaasti ja tarkasti.

 

– Kun rautateillä tavoitellaan radan fyysisten merkkien vähentämistä ja rataympäristö muuttuu, veturinkuljettaja saa yli 80:n nopeutta ajaessaan nopeustiedot enää vain junien kulunvalvonnasta eli jkv-järjestelmästä.

Se on fiksumpi tapa ylläpitää tietoa. Ilman ihmisiä – asiantuntijoista kuljettajiin – ei kartoitus olisi kuitenkaan onnistunut. Ihmisiä tarvitaan aina, jotta uutta teknologiaa pystytään viemään käytäntöön.

Konenäköä voidaan käyttää jatkossa muihinkin projekteihin. Tulevaisuudessa junissa voisi olla kamera, joka kartoittaa rataympäristöä reaaliaikaisesti. Konenäkö voisi myös hälyttää, jos se havaitsee jotain poikkeavaa tai kunnostusta vaativaa.

Automaatio helpottaa

VR Trackilla on ollut toinen digisovellus – työkoneiden automaattinen ohjausjärjestelmä – käytössä jo vuosia.

Ihmisiä tarvitaan aina, jotta uutta teknologiaa pystytään viemään käytäntöön.

– Kun suunniteltu aineisto tuodaan kaivukoneen kuljettajalle älykkäässä muodossa näyttöruutuihin, minimoidaan virheet ja turhat työt sekä saadaan kerralla laatua. Lisäksi seuraavaan työvaiheeseen päästään nopeammin, määrittelee tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen.

Työkoneautomaatiota eivät haittaa juuri satanut lumipeite tai maastossa muuttuneet mittatikut. Kun esimerkiksi varottavat rakenteet voi merkitä koneohjausmalleihin, työ on turvallisempaa. Kun kone ei kaiva maastoa turhan syvältä, kertyy materiaali-, energia- ja aikasäästöä.

 

– Kun digitalisaatio viedään konkreettisesti työmaille, pieniäkin muutoksia voidaan tehdä nopeasti. Digitalisaation ansiosta tulevillekin tekijöille jää paremmin tieto tehdyistä töistä.

Laatusen mukaan tavoitteena on löytää oikea tekniikka ja toimintapa oikeaan aikaan, jolloin saadaan suurin hyöty irti. Automaatio ja digitalisaatio eivät ole itsetarkoitus. Olennaista on, miten niiden avulla pystytään tekemään työtä mielekkäämmin ja tuottavammin.

Artikkeli on julkaistu VR-konsernin henkilöstölehdessä Nyt! (1-2/2016). 

 

Teksti: Kuvat:

Antti Pulkkinen

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu